EHF-Cup huumaa ja runkosarjan puoliväli

 , Kukkoilija

Cocks leirin ajatukset ovat taas viime aikoina liikkuneet ihan muualla kuin kotoisen liigan syövereissä mutta sekin on syytä huomioida, että uuden sarjasysteemin myötä myös runkosarjasta on jo puolet taputeltu.

Kukkolauman ja fanien jännitys ei tosiaan ole viime päivinä kohdistunut niinkään Sm-liigan tapahtumiin vaan tietysti siihen hienoon hetkeen, kun punakeltaiset pääsevät pelaamaan EHF-Cupin 3. kierroksen ottelunsa ja kirjoittamaan taas uutta sivua Riksulaiseen ja Suomalaiseen käsipallohistoriaan. Viime sunnuntainahan sitten Hämeenlinnan Elenia-Areenan upeissa puitteissa päästiinkin itse asiaan ja kylläpä siitä todella hieno hetki tulikin!!

Pelin ensihetkiltä asti oli selvää, että vastus on jälleen aivan toista luokkaa kuin mihin liigan rutiinipeleissä on totuttu. Puolan käsipallotason tietäen tämä ei tietenkään minään yllätyksenä kenellekään tullut.  Zabrze oli viime aikoina valunut omassa liigassaan ihan tiukimmista kärkikahinoista paremminkin ylempään keskikastiin (6/14) mutta toki voittanut 2 kolmesta viime pelistään ja tähän tapahtumaan sielläkin oli satsattu. Joukkueen vaarallisuus kävi heti selväksi ja esim. Hollantilaisvasuri Iso Sluijtersin sekä fyysiseltä olemukseltaan hieman Kristo Järveä muistuttaneen Michal Adamuszekin heitot jysähtelivät suorastaan pelottavista korkeuksista. Kotijoukkue oli kuitenkin latautunut erinomaisesti ja melko nopeasti puolustus alkoi löytää tutun agressiivisuuden ja pienen alkuhermoilun karistua alkoivat hyökkäyspäässäkin kuviot löytyä. Virheisiin ei varaa ollutkaan sillä niistä rangaistiin nyt armotta. Koko ajan parantuneen puolustuksen takana Vitali Shitsko löysi jälleen nopeasti sellaisen vireen, että alkoi käydä selväksi, ettei homma ainakaan veskaripeliin kaatuisi. Koko avausjakso väännettiin tasaisesti Cocksin hienoisessa komennossa ja Jani Tuomisen upean soolon päätteeksi Kotijoukkue pääsi viettämään taukoa 13-11 johdossa. Ei mitään valtavaa maalijuhlaa siis…

Liekö ollut valmentaja Savukynaksen käärmekeitto tauolla vai mikä oli syynä mutta toiselle jaksolle asteli vielä entisestään terävöitynyt kukkolauma ja ero alkoi kasvaa välittömästi. Koko joukkue taisteli aivan huikeasti Temen ja Nicon johtaessa ilotulitusta ja kun maalinsuulla Shitsko kasvoi puolalaisten edessä todelliseksi seinäksi vieden esim. Zabrzen laitureilta täysin luulot pois niin lopulta Cocks vei toisen jakson suorastaan käsittämättömästi 17-8(!!) ja koko matsin 30-19. Aivan loistavaa peliä ja aivan loistava tapahtuma! Toivottavasti tämä ei omaa Kukkohallia odotellessa jää ainoaksi tapahtumaksi Hämeenlinnan komealla areenalla. Kuten Temekin totesi, olisi se loistopaikka myös mm. maajoukkueen peleille.

Hurjaahan tässä on toki se, että mitään ei vielä ratkaistu lopullisesti vaan vielä ensi sunnuntaina on pystyttävä ehjään suoritukseen vieraskentällä, jotta historiallinen paikka lohkovaiheeseen varmistuu. Todella rajusti on Zabrzen kuitenkin petrattava, jos vielä aikovat haastamaan nousta. Joukkue on vaarallinen vastus mutta kyllähän tämän pitäisi jo riittää… Ja tottahan Elenian ”asiantuntijakatsomossa” oli jo vastustajan taso kuulemma asetettu kyseenalaiseksi, kun tuolla tavalla menivät Cocksille häviämään. Kukkoilija hämmästelee taas surkutellen, miksi on niin hirvittävän vaikeata myöntää, että Cocks vain pelasi kertakaikkiaan loistavan pelin?? Jos vastustajan taso kerran epäilyttää niin tervemenoa vain itse kokeilemaan miltä se tuntuu. Kukkoilija vakuuttaa, että kylmät kyydit ovat luvassa… Jos vertailukohtaa tasosta hakee niin voi tutkailla vaikkapa joukkueen esityksiä parin edellisen kauden EHF cupissa Riksulaisillekin tuttuja SKA Minskiä ja ZTR Zaporozhyea vastaan. Ensin mainitulle puolalaiset putosivat 1 maalin erolla toissa vuonna ja Riksu cupin ukrainalaiset voittajat he viime vuonna tästä kisasta pudottivat. Noh helppohan noille lausunnoille toki on muutenkin viitata kintaalla, kun niitä esittävät tahot joilla ei itsellä kuitenkaan ole kanttia lähteä vaikkapa Challenge cupiin tai Baltiaan edes kokeilemaan.

Nämä lausunnot ovat puusilmäisyydessään samaa luokkaa kuin taas alkukaudesta somessa pyörineet hämmästelyt siitä kuinka Cocksin paidoissa ihan vallan ulkomaalaisia nimiä lukee. No minkähän ihmeen takia lukee?? Täysin tolkutontahan Cocksin kokoonpanoa on muihin SM-liigajoukkueisiin vertailla, kun lähestymistapa ja tavoitteet ovat täysin erilaiset. Kauden tähän mennessä oikeasti tärkeissä peleissä punakeltaisten vastustajat ovat kuitenkin tulleet Sloveniasta, Luxemburgista ja Puolasta. Kurkatkaapa arvon neropatit, mitä heidän paidoissaan lukee… Toki Slovenian ja Puolan käsipalloperinteet ja -taso ovat niin kovia, että nämä joukkueet ovat pärjänneet tälle tasolle 4-5 ulkomaalaispelaajalla mutta esim. Luxemburgin Red Boysilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin Cocksilla. Kun mennään isoihin kehiin on ajateltava isosti eikä silloin voi miettiä liikaa sitä onko pelaaja kotoisin Riihimäeltä, Karjaalta vaiko ehkä sittenkin Minskistä. Toivotaan tietenkin, että omia kasvattejakin joukkueessa tulee myös jatkossa olemaan sillä onhan se aina sellaista kirsikkaa kaakun päälle. Tavoitteiden mukaan se joukkue silti vaan on rakennettava.

Jos tuolla EHF:ssä yllätystä siis rakennellaankin niin kotoinen liigamme on kulkenut varsin pitkälle niitä askelmerkkejä noudatellen joiden Kukkoilija (ja ehkä joku muukin) kauden alla arvelikin osuvan kohdilleen. Sarjasysteemin muutos tekee kuitenkin sen, että panokset ovat jo nyt vuoden vaihteen tiimoilla osin aika mojovia. Varsinkin kisa neljännestä paikasta ylempään loppusarjaan saattaa vielä mennä mukavan kutkuttavaksi. Cocks on toki jyrännyt keulilla vähintäänkin odotettuun tapaan eikä ole mitään epäselvyyttä siitä kenen komennossa kevättä kohti lähdetään. Kukkolauma on voittanut kaikki pelinsä ja vain yhdessä ero on jäänyt alle 10 maalin. Cocksin maaliero 9 pelin jälkeen on musertava 313-183 ja on erittäin vaikea kuvitella, mitä pitäisi tapahtua, jotta joku muu joukkue Suomessa vielä pystyisi todellisen haasteen Riihimäen suuntaan heittämään. Toki tuo EHF cupin mahdollinen lohkovaiheen paikka pistäisi kyllä punakeltaisten kevätohjelman totaalisesti uusiksi mutta mietitään sitä kuitenkin vasta sitten, kun se paikka on ihan virallisesti naulattu… Uuden coachin opit tuntuvat kuitenkin tuoneen jo nyt Cocksin peliin uutta tempoa ja puolustuspää ei varmasti ole koskaan ollut niin tiukassa tikissä kuin nyt. Herrat Lukyanchuk & Tsitou muodostavat keskipuolutukseen sellaisen pelotteen, että sen ympärille kelpaa rakentaa. Tämän saivat sunnuntaina puolalaisvieraatkin kokea.

Mutta kuten todettu sarjakärjen takana onkin sitten taas tasaisempaa. BK alkaa vaikuttaa jo hyvinkin vahvalta kandidaatilta sarjakakkoseksi tämän vaiheen jälkeen. Raaseporilaisten osalta täytyy kyllä todeta se, että loukkaantumisia Rönnberg-Kihlstedt akselille eivät heidän menestysunelmansa kestä. Gea on odotetusti aivan suvereenisti BK:n pelin sielu ja aivot mutta ainakin pidempää poissaoloa ajatellen olisi Kihlstedtinkin tontille varmasti vaikea yhtä tulivoimaista korvaajaa löytää. Sen verran suoraviivainen pelimies on toki kyseessä, että eivät maalimäärät noin kovia ilman Andreaksen timanttisia syöttöjä olisi mutta nimenomaan yhdessä he ovat parivaljakko, jonka mukana BK nousee tai kaatuu.

Kovimmin tuosta kakkospaikasta BK saanee vääntää Dickenin kanssa… vai saako…?? Dicken aloitti kauden hyvin mutta viime peleissä on ollutkin sitten todella suuria vaikeuksia. Heidän onnekseen vastustajat ovat viime aikoina olleet liigan hänniltä sillä muuten taulukko saattaisi näyttää aika erilaiselta. Åbo oli todella lähellä viedä pisteet Drumsön pojilta ja Dynamokin roikkui kyydissä ja jopa edellä hyvinkin yli puoli matsia. Noilla esityksillä aika moni olisi Dickeniltä pisteet myös napannut. Ja viimeisessä pelissä nyt sitten taas pinna jo pinna lipsahtikin pahemman kerran keskikastiin jämähtäneelle Hifkille. Hifkin alkukausi on ollut suorastaan surkea ja valmentajan vaihtohan siellä sitten edessä olikin. Liekö tuo Dicken tasuri sitten kertonut enemmän vaihdoksen tuomasta piristyksestä Hifk leirissä vaiko Dickenin edelleen jatkuvista vaikeuksista? Siihen pari seuraavaa kierrosta varmasti tuovat lisävalaistusta. Helppoa tuo Hifkin nostaminen ei vain todella tunnu olevan. Näyttää siltä, että edes Krisse Janssonin mukaantulo ei pysty tuomaan riittävästi jämäkkyyttä otteisiin. Nopealla kurssinmuutoksella nelospaikka ei heiltäkään silti ole vielä lopullisesti karannut.

Tuolla ”kuolemanpaikalla” sarjanelosena napottaa tällä hetkellä viime kevään finalisti GrIfk ja helppo veikkaushan tuo olisi, että he myös paikkansa pitävät. Cocksia vastaan luolamiehet tuntuvat aina intoutuvan parhaimpaansa mutta hiukan takkuistahan heilläkin on muuten ollut. Erittäin paljon tiukkoja pelejä on pelattu eikä niitä suinkaan aina ole pystytty kääntämään voitoksi. Seuraavaksi heillä onkin vuorossa varsin iso peli, kun vastaan asettuu tämän hetkinen lähin uhkaaja Atlas. Kauden alussa nämä jengit päätyivät pistejakoon ja jos tästä alkukaudelta sitä positiivista yllättäjää haetaan niin juuri Vantaan Atlashan se on. Kukkoilija ei tosin kauden alla onnistunut naurunpyrskähdyksiään ihan pidättelemään, kun Vantaalla huolehdittiin, miten Atlas kestää ”kovassa ottelurallissa”. No mistä ihmeestä heille sellainen siunaantuisi?!!? Pelejähän on harva se viikko ja hurjimmillaan voi osua kaksikin samalle viikolle, joten himpun vaikea tuosta nyt on täältä näkökulmasta ihan hirmuista rallia löytää… No onhan tässä sittemmin kyllä havaittu Atlaksen pelaajarivistön käyneen ajoittain jo niin kapeaksi, että hieman rasitus ongelmaakin saattaa joillakin pelaajilla esiintyä. Sinipaidat ovat kuitenkin napsineet tähän mennessä enemmän pisteitä kuin kauden alla olisi uskonut ja jopa unelma ylemmästä loppusarjasta on siis ensimmäisen kierroksen jälkeen vielä hengissä.

SIF lienee sitten se viimeinen jengi joka voisi vielä pakkaa kärkipään osalta hämmentää mutta aika pahalta takamatkalta joutuvat Siuntiolaiset toiselle kierrokselle starttaamaan. JOS Ardo Puna kuntoutuu täyteen iskuun lähipäivinä, niin hän voisi jopa olla se sateentekijä mutta katsotaan nyt. Todennäköisesti Siuntion toivo lepää alemman sarjan kärkipaikoissa ja kevään loppukirissä. Åbon osalta homma näyttää taas jokseenkin selvältä. Pari häntäpään taapertajaa pysynee helposti takana mutta muidenkaan vauhtiin ei ihan ylletä.  PIF & Dynamo käyvät odotetusti omaa painiaan karsintoja odotellessa ja siinä väännössä lilapaidat ottivat selkeän edun voittamalla keskinäisen pelin vieraskentällä. Aika reippaasti näyttivät siinä kohtaa voimasuhteet keväältä muuttuneen. Näistä ei tällä kertaa tämän enempää, katsotaan missä mennään kunhan kausi on hieman kypsemmässä vaiheessa. Ehkä Kukkoilija silti tähänkin jälleen sen kainon toiveen heittää, että Riksun käsisväki pystyisi ottamaan kunnon askeleita kaikkia harrastajia hyödyntävän yhteistyön suuntaan. Kumpaakohan puolta tuo yhteistyön rakentaminen muuten tällä hetkellä enemmän ahdistaa…?

Vielä lopuksi Kukkoilija kiittää entistä huippupelaaja ja selvästi tarkkasilmäistä lukijaansa Siuntion suunnalta ihan aiheellisesta oikaisusta. Noin 10 vuotta sitten SIF tosiaankin osallistui Mestareiden liigan karsintaan, joten Cocksin syksyinen mukanaolo ei siis ollut ensimmäinen laatuaan. CL nimitys oli jo tuolloin käytössä ja pelisysteemikin kaiketi suunnilleen samanlainen. Tässä Kukkoilija kuitenkin luotti lähteenä EHF:ään, jonka artikkelissa todettiin tämän olevan ensimmäinen kerta, kun Suomalainen joukkue ON mukana. Pitääkö nyt siis käydäkin kertomassa Euroopan liitolle, että kyllä Siuntiokin Suomessa on…?? No oli miten oli niin mahtava tapahtuma oli tuokin ja ensi sunnuntaina siis luvassa Puolan suunnalla todella iso peli niin Riksulaisen kuin koko Suomalaisenkin käsipallon kannalta. Jos nyt Lufthansan lentäjälakko ei sitten estä koko pelin järjestämistä… Hope not!! Paikan päälle ei ehkä hirmuisen moni täältä kykene mutta eletään kaikki kuitenkin mukana ja tsempataan kukkolauma jälleen uusille historian lehdille!!

 

Tuoreimmat jutut
  • Kiitokset mukavista ja terävistä jutuista Kukkoilijalle. Mutta kerrataan nyt sen verran (lähi)historiaa, että EHF:n Mestarien Liigaa on pelattu sillä nimellä jo kaudesta 1993/94 lähtien. Ja lohkovaiheeseen ovat jo ennen SIF:ä ja Cocksia yrittäneet niin BK-46, Dicken, GrIFK kuin HC Denniskin. Alkuvuosina karsintakierroksia ei kuitenkaan kutsuttu vielä nykymalliin Champions Leagueksi, vaan puhuttiin siis yksinkertaisesti karsinnasta. Tästä lienee siis EHF:n ”muistamattomuuskin” peräisin. Mestareiden perinteinen Eurooppa Cup-kilpailu aloitettiin jo 1950-luvun alkupuolella, joten hienot perinteet kilpailulla on.

Ota yhteyttä

Juuri nyt emme ole linjoilla mutta lähetä sähköpostia niin vastaamme mahdollisimman pian.

Vaikea lukea? Vaihda teksti.