Kevät etenee ja tunnelma tihenee

Maaliskuun sivut on kalentereista raavittu esiin, joten meillä on siis ihan virallisesti käsissämme kevät. Talvea ei kovin paljon tällä kertaa ehtinyt huomatakaan muuta kuin loputtomasta pimeydestä mutta tarkoittaahan tämä joka tapauksessa sitä, että talvisissa palloilusarjoissa alkavat ratkaisun hetket lähestyä. Mutta kuinkas paljon meillä vielä ratkottavaa riittää oman lajimme suhteen?

Noh, kyllähän sitä toki vielä riittää mutta kuinka moni mahtaa tässä kohtaa olla sitä mieltä, että Sm-liigan mitalijoukkueet eivät vielä ole selvillä? 5-6 peliä on toki kaikilla jäljillä mutta kiistämättä runkosarjan kolmen kärki on jo tiedossa. Järjestys sijoilla 2 ja 3 saattaa vielä kääntyä miten vain mutta Cocksin voittoa ei kukaan enää pysty kyseenalaistamaan eikä myöskään kukaan takaa uhkaamaan Dickeniä ja Westiä.

Vaikka ainakin toistaiseksi kärkikolmikon ero muihin on ollut vastaansanomaton, täytyy tietysti muistaa ettei runkosarjan sijoituksilla automaattisesti juhlita play-offeissa, joissa taas kaikki on mahdollista. Näyttäisi siltä, että Hifk ja BK ratkovat runkosarjassa neljännen sijan mutta Siuntio on edelleen jatkanut Kukkoilijankin yllättäneitä pirteitä otteitaan ja vaikka Atlas ei enää tuohon kotikenttäetu taistoon taidakaan yltää, voidaan miettiä josko sieltäkin keväällä löytyisi lisää hiljattain Energia Areenalla nähdyn kaltaisia yllätyksiä…

Riihimäellä ovat tällä hetkellä keskiössä ehdottomasti Challenge cup ja Baltian liiga. Tappiosarake on toki pysynyt syksyisen Siuntio-lipsahduksen jälkeen puhtaana kotimaan sarjassakin mutta panostukset koviin kv. peleihin saattavat vielä ennen Sm-liigan ratkaisuja näkyä myös hieman heikompina tuloksina näissä peleissä. Joskin hyytävän kovan Valko-Venäjän kiertueen jälkeisessä pelissäkin Hifk oli sittenkin se kenelle lopussa väsy hiipi vahvemmin puseroon. Challenge cupin mahdollinen jatko tiedetään parin viikon päästä mutta se jo käytännössä tiedetään, että Cocks tulee pelaamaan Baltian finaaliviikonloppua samaan aikaan kun kotoinen runkosarja saadaan päätökseen. Tämän jälkeen pystyvät myös punakeltaiset keskittymään tiukemmin vain Sm-liigaan ja kyllä Kukkoilijan on pakko sanoa, että ajatus Cocksin häviämisestä 3 peliä viidestä millekään kotimaiselle joukkueelle, tuntuu tällä hetkellä melkoisen kaukaiselta. Jos vielä syksyllä peluutus aiheutti välillä paljonkin ihmetystä niin eiköhän sekin ala olla kohdillaan ja minuutteja löytyy pelirumban keskellä vähän joka ukolle. Syksyn hieman monotonisen toiston perusteeksi kelvatkoon peruspaletin yhteen hitsaaminen uusien pelaajien kanssa. Tosin Kukkoilija monen muun tavoin näkisi mielellään vielä hieman useammin kentällä myös nuoremman Rogenbaumin aina mukanaan tuomaa energiaa ja taisteluhalua.

Mitäpä sitten muuta kotimaan käsiskenttään näin kevään alkajaisiksi kuuluisi? Ainakin maajoukkueen osalta ihan samaa tuttua eli alkukarsintalohkosta ei tälläkään kertaa jatkoon ollut asiaa. Ei voi kuin toivoa, että seuratyötä jaksetaan puskea ja tuokin mantra vielä joskus muuttuu. Liigan osalta pientä tason nostoa saattaa hiljakseen näköpiirissä olla mutta mistähän ihmeestä sinne kaivettaisiin mukaan se 10. joukkue?? Kukkoilija silmäili eri sarjojen tilanteita ja niinhän se vain on, että kolmea ylintä sarjatasoa johtaa tällä hetkellä Riksulaisjoukkue. Sen lisäksi ykkösessä Kukkoilijan silmään edes jotenkin potentiaaliset nousijat majailevat siellä taulukon keskivaiheilla. Tähän vielä oman lisähuolensa tuo se, että hiukan hirvittää, miten Akilles jaksaa jatkaa punnertamistaan, kun omista junnuista ei näköjään millään meinata saada kasvamaan mitat täyttäviä liigapelaajia. Huhuja liikkuu, että nousuhaluja silti saattaisi jostain löytyäkin. Toivotaan, että näin on ja että tämän innon taakse löytyy myös kunnollisia resursseja.

Ja seuratyöstä sekä resursseista puheen ollen vielä: Vantaan suunnaltahan kuuluu aivan kummia! Jos Atlas todella aikoo nelinkertaistaa budjettinsa ensi kaudeksi,  niin ”kotikylän kundit” nimen saa kyllä heivata romukoppaan mutta siitä huolimatta Kukkoilija tervehtii kunnianhimoisia suunnitelmia suurella ilolla. Olisihan tuo asiallista saada kotimaan kentillekin lisää yhä kovempia haastajia kukkolaumalle. Ilolla tervehtiminen ei tosin tarkoita sitä, että tavoitteet kuulostaisivat Kukkoilijan korviin täysin realistisilta. Kotimaan valtikan nappaaminen kahdessa vuodessa on aikataulun puolesta kohtalaisen haasteellista. Hieman pidemmällä tähtäimellä kaikki on varmasti mahdollista, jos joukkueella riittää myös rohkeutta lähteä täpöillä mukaan kansainväliseen toimintaan. Muutoin Kukkoilija ei usko isolla rahallakaan  löytyvän sellaista rosteria, joka Cocksin valtaistuimelta tipauttaisi. Mielenkiinnolla jäämme kuitenkin odottamaan ensimmäisiä todellisia liikkeitä tämän tason noston suuntaan…

Monella tapaa odottavissa tunnelmissa siis Kukkoilija vaikenee hetkeksi mutta pyrkii kevään mittaan taas hieman useamminkin kiusaamaan mielenrauhaanne pistämättömän tarkkanäköisillä ja ehdottoman puolueellisilla kommenteillaan ;D