Kuka haastaa punakeltaisen dynastian?

 , Kukkoilija

Cocks palasi keväällä parin vuoden tauon jälkeen Sm-liigassa vallankahvaan ja kesän mittaan on alkanut näyttää siltä, että joukkue on palannut vahvempana kuin koskaan. Alkaa jopa vaikuttaa siltä, että Suomikäsikseen saattaa olla syntymässä  pitkäikäinen ja voimakas dynastia hieman entisaikojen Karjaa-dominoinnin tapaan. Hyvällä alulla ainakin ollaan sillä punakeltaiset ovat napanneet mitalin jo 9 keväänä peräkkäin ja näistä vieläpä 5  on ollut kultaista. Tämän kesän siirtomarkkinat eivät kokonaisuutena yltäneet edelliskesän vilkkauteen ja kun Cocks toisaalta vaikuttaa yhä kovemmalta voidaan varmaan oikeutetusti kysyä: Mistä mahtaisi löytyä tämän Hämäläisdynastian haastaja?

Jopa yli neljännesvuosisadan näitä kehiä kolunnut ja todella monessa liemessä muhiteltu päävalmentaja Kekki puhkuu intoa, kuin uransa alkumetreillä. Tämän kuitenkin pystyy ymmärtämään, kun muistetaan, että Cocksin jo ennestään haastava kausiohjelma saa tällä kaudella vielä lisäväriä Challenge-cupiin osallistumisesta ja toisaalta kokoonpanomuutokset tuovat taas uutta pohdittavaa. Tosin mitä todennäköisimmin positiivista pohdittavaa.

Herrat Buciuman, Sjöman ja ehkä ainakin Kukkoilijan suurimalla mielenkiinnolla odottama Kristo Voika tuovat nimittäin takuuvarmasti uusia ulottuvuuksia kukkolauman pelikirjaan. Luvassa on takaheittovoimaa, viivavääntöä ja räiskyvää pelintekoa. Kukkoilija uskoo kaikkien olevan joukkueelle avuksi mutta ainakin kaikki ”Pikku-Kriston” (kaverihan omaa lähes identtiset mitat ”Ison-Kriston” kanssa) otteita Baltia-finaaleissa seuranneet odottavat varmasti juuri hänen panostaan suurella mielenkiinnolla. Ellette muuten noita pelejä nähneet niin löytyyhän niistä klippejä You tubestakin… Viimeisenä silauksena Cocks-pakkaan liittyi vielä maalivahti Marius Aleksejev, koska joukkueen johdossa katsottiin, että nuoret tarvitsevat vielä hieman lisää oppivuosia alle ennen suurempaa vastuunkantoa ja toisaalta tiedettiin, että siviilityöt saattavat haitata T.Puhakan mukana oloa jossain kohtaa. Näin nippu on valmis ja nyt ollaan vihdoin aivan realistisesti siinä tilanteessa, että Joukkueesta löytyy joka ikiselle pelipaikalle vähintään 2 mitat täyttävää peluria. Sitäpä voidaankin sitten pohtia minkä värisiä mitaleja Cocks nappaisi ”kakkoskentällisellään” sillä kova nippu on Hämeen puolella kasassa ja se tietää myös kaikille hyvää kisaa peliminuuteista.

Kun vielä muistetaan, että viime kausi meni vammojen vuoksi jokseenkin pommiin niin Antti Valolta kuin Kristian Janssoniltakin, on lähtökohta uuteen kauteen kukkolauman kannalta ihan riittävän herkullinen. Varsinkin Janssonin ehjää kautta Kukkoilijakin on vesi kielellä joutunut jo pitkään odottelemaan. Krisse on kamppaillut vaivojen kanssa niin pitkään, että joskus tahtoo jo unohtua kuinka hyvästä pelimiehestä itse asiassa on kyse. Jokohan tällä kaudella saataisiin muistin virkistystä…??

Noh, kyllähän tässä hurjassa hehkutuksessa toki aina vaaransa on sillä loukkaantumisilta tuskin tälläkään kaudella vältytään ja kuten Riksulaiset saivat Ruotsin maalla karusti todeta on hommia vielä tehtävä rajusti ennen kuin paketti alkaa toden teolla toimia. Kolme rökäletappiota Alingsåsin turnauksesta saattoivat toisaalta olla hyvä herätys punakeltaisille. Leijailuun ei ole varaa sillä nimet paperilla eivät vielä tuo plakkariin ainuttakaan pistettä vaan jengin dynamiikka on kaikilta osiltaan saatava kohdilleen. Oman haasteensa tuo sekin, että Kristo Voika liittyy joukkueeseen vasta lokakuun alussa suoritettuaan sitä ennen Viron puolella armeijan pois alta.

Kivikova silti on Cocksin nivaska mutta kovia ovat joukkueen tavoitteetkin. Lähivuosien menestyksen lisäksi kun Riihimäellä haetaan myös pidemmällä tähtäimellä pysyvää paikkaa lajin kärjessä. Tavoite pelaamisesta 2020 omilla kasvateilla on muotoiltu tarkemmin niin, että tarkoitus on saada kokoon joukkue, joka ”hyvin vahvasti tukeutuu omiin kasvatteihin”. Tämä tarkennettu muoto tavoitteesta kuulostaa jo Kukkoilijankin korvaan hyvältä. Tavoitteiden pitää olla kovia mutta kuitenkin realistisia. Omien kasvattien yhä vahvempaan esiin marssiin pitää luonnollisesti tähdätä mutta huipputasolla pelaaminen pelkästään omilla tämän kokoisessa kaupungissa on kyllä jo melkoisen haastavaa. Eli ei pidä sortua myöskään mihinkään haihatteluun esim. Palloliiton tapaan. Siis Suomihan on tietysti futiksessa muutaman vuoden päästä Euroopan Top kympissä, onhan… yeah right…

Mutta vielä hetkeksi takaisin käsikseen ja Sm-liigaan. Siellä ikävä kyllä kesän siirtojen jälkeen voi jonkinlaista + merkkiä asetella Kukkoilijan käsityksen mukaan Cocksin lisäksi vain Hifkin ja Westin kohdalle. Muilla tilanne näyttäisi olevan aikalailla nollassa ellei jopa pakkasen puolella. Mitkä siis ovat ne käärmekeitot, joilla nämä joukkueet aikovat asemiaan sarjassa kohentaa? Vai aiotaanko niitä ylipäätään kohentaa? Jos tällä hetkellä tutkii nimilistoja, niin ei voi välttyä ajatukselta, että ainakin mestaruustaistossa muiden mahdollisuudet Cocksia vastaan piilevät lähinnä Riksun suunnan ongelmissa, kuten loukkaantumisissa sekä siinä, että Cocks keskittyy kansainvälisiin peleihin enemmän kuin kotoiseen liigaan.

Toivottavasti muut jengit osoittavat Kukkoilijan visiot ainakin joiltain osin vääriksi, ettei ihan tylsäksi ala käymään…

Tuoreimmat jutut
Ota yhteyttä

Juuri nyt emme ole linjoilla mutta lähetä sähköpostia niin vastaamme mahdollisimman pian.

Vaikea lukea? Vaihda teksti. captcha txt