Naisten maajoukkueen ikärakenne puhuttaa

 , Maajoukkueet

Naisten maajoukkueen kokoonpano EM-karsintaotteluissa Islantia ja Ranskaa vastaan herätti Klibba.comin lukijan tutkimaan ja selvittelemään miksi Suomea edusti niinkin nuori joukkue. Kysymyksen lähetti Harald Hannelius ja siihen vastasi naisten maajoukkueen päävalmentaja Birgitta Lindholm.

Lukijan kysymys

Olen aika tuore käsipallossa, ja olisin utelias kuulemaan minkä takia suomen naisten maajoukkuessa on kaksi kevään B-junnua, ja seitsemän A-junnua. Kuulostaa melkoisen nuorelta joukkueelta, eikö tosiaan Suomessa ole maajoukkueeseen kelpaavia aikuisia naisia vai eivätkö he vain ehdi tai jaksa?

Tein pienen vertauksen Ruotsin ja Suomen maajoukkueitten välille:

SWE FIN
Syntymävuosi keskimäärin: 1981 1991
80-luvulla (tai aiemmin) syntyneet: 13 5
90-luvulla syntyneet: 4 12
seniorit: 17 8
kevään A-junnu: 0 7
kevään B-junnu: 0 2
Lähteet:
Ruotsin ja Suomen käsipalloliiton sivuthttp://www.handboll.info/sv/Landslag/Landslagsnyheter/SpelartruppentilldubbelmotetmedOsterrikearklar/
http://finnhandball.net/component/content/article/4-maajoukkueiden-kuulumisia/1197-naisten-maajoukkue-islantia-ja-ranskaa-vastaan

Huomioitavaa että meillä on siis aikuisten naisten maajoukkueessa pari pelaajaa jotka vielä keväällä pelasivat B-junnuina ja vastaavasti peräti seitsemän A-junnua. Yli puolet ringistä pelasivat junnufinaaleja keväällä, ja nyt syksyllä jo naisten maajoukkueessa?

En siis halua kritisoida valmentajan valintoja, vaan olisin utelias kuulemaan minkä takia tilanne om tämä? Onko vain niin että valmennus tyttöpuolella on edistynyt näin valtavasti viime vuosien aikana (// me wish :) )?

Päävalmentaja vastaa

Liiton tavoite on minun päävalmentajakaudellani ollut joukkueen nuorennusleikkaus. Samalla on toivottu naisten ja tyttömaajoukkueiden yhteistyön tiivistämistä mm. siten, että lahjakkaimmat ja lupaavimmat tyttöpelaajat nostetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa naisten rinkiin.

Naisten maajoukkueen päävalmentaja Birgitta Lindholm.

Naisten maajoukkueen päävalmentaja Birgitta Lindholm.

Tämä käytäntö on osoittautunut tärkeäksi yhä enenevässä määrin, sillä valitettavasti juuri tyttöjen eri ikäluokissa toimivia maajoukkueita on viime vuosina lakkautettu jo ennen niiden sulautumista naisiin. Kun tähän lisää sen, että naistenkin talous on heikoissa kantimissa eikä esimerkiksi edes säännöllisiä pelaajatapaamisia ole voitu järjestää, niin kokemusta joutuu keräämään usean vuoden ajalta, jolloin nuorena aloittaminen ei ole ainakaan haitaksi.

Näiden EM-karsintojen ensimmäisillä kierroksilla joukkue oli aivan erityisen nuori, mikä tietenkin osin johtui loukkaantumisista. Kun kourallinen kokeneempia pelaajia tippuu pois ja materiaali muutenkin on melko ohutta, niin minusta on parempi käyttää ”tulevaisuuden lupauksia” kuin sellaisia, jotka olisivat vain nyt mukana tilapäisesti paikkaamassa vajetta. B-tyttöjä ei varsinaisesti peluuteta, mutta jos ringissä on tilaa ja löytyy nuori potentiaalinen pelaaja, niin hänet voi nostaa mukaan kokeilemaan pulssia ja kartuttamaan kokemusta.

Samalla saamme nuorimmillekin paremmin jaettua tietoa ulkomailla pelaamisesta, ja toivottavasti syttyisi kipinä lähteä kokeilemaan lajia muualle. Suomessa piirit ovat kuitenkin erittäin rajalliset, eli lajimme kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää että mahdollisimman moni jo aikaisessa vaiheessa pääsisi pelaamaan kansainvälisillä kentillä.

Jos vielä vilkaistaan tuota vertailua, niin resurssithan ovat Ruotsissa ihan eri luokkaa kuin meillä. Toki pienempikin osaa ponnistaa, mutta ilman pitkäjänteistä satsausta tyttöpuolella (nuorten maajoukkueiden lopettaminen liian aikaisin tai käytössä olevien varojen allokointi poikapuolelle) ei päästä edes ponnahduslaudalle. Nuori, joka miettii tulevaisuuttaan, ei ehkä satsaakaan lajiin jos huomaa ettei satsausta tule myös muualta…? Tämä ehkä osittain myös syö pohjaa pois siltä ideaalitilanteen (pikemminkin nuorekkaalta kuin nuorelta), maajoukkueelta kun myös vahvat hyvät pelaajat valitsevat elämälleen toisen suunnan.

Jatkoa ajatellen naisten ja tyttöjen olisi saatava enemmän resursseja, jotta tämän hetken positiivinen vire säilyisi ja tulevaisuudessa aidosti kantaisi myös hedelmää. Kun tämän hetken tavoite on näyttää kykymme niin jatkossa se voisi olla pisteiden hakeminen kotiin!

Johanna Hilli, yksi Suomen nuoremman kaartin pelaajista EM-karsintaottelussa Ranskaa vastaan

Johanna Hilli, yksi Suomen nuoremman kaartin pelaajista EM-karsintaottelussa Ranskaa vastaan

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
  • Handispappa

    Ehkä seuraavan kysymyksen voisi sitten esitttää liitolle. Yle Puheelle ja Kunnakselle suurkiitos hienosta proggiksesta. Saimme mm. kuulla, että lisenssipelaajien määrä oli nuossut yli 30%.

    1. Eikö tämä näy resursseisssa millään tavalla?
    2. Mistä liiton rahat tulevat ja mihin ne käytetäään?
    3. Seurat ymmärtääkseni vastaavat omasta rahoituksestaan ja liitto vastaa maajoukkueesta. Ymmärtääkseni kv. menestys miehissä ja naisissa on aikalailla samaa tasoa. Onko todella niin, että resursseja jaetaan epätasa-arvoisesti tyttöjen ja poikien välillä?
    4. Johtuuko liiton vähäiset resurssit rahan vai rahoituksen hankkimisen puutteesta. Livestream tuntuu löytyvän joka matsiin – ja jo useammassa kodissa on TV:n kautta tai vähintään PCn kautta streamiin pääsy. Seurojen facebook sivut ovat infonneet ansiokkaasti livestreamien osoitteet – liiton sivuilla ei asiasta ymmärtääkseni sanaakaan. Jopa live-tulospalvelu on pimeänä maajoukkueen tekemisistä! Näkyvyyttä on siis saatavana vaikka YLE på finska ei olisikaan paikalla.

    5, Kommunikaatio paremmalle tolalle ja rahan keruuseen, että tyttömaajoukkueet pystytään pitämään listoilla
    6. Kerätään samalla vähän enemmän, että eri maajoukkueilla olisi varaa edes muutamiin yhteisiin treeneihin ja palavereihin!

    Tsemppiä ja tekoja, please!

    • Päällikkö

      Kiitos hyvistä kysymyksistä ja Bigun loistavista vastauksista! Vaikka ikäkysymys olikin se keskustelun alullepanija, niin päästiinhän tässäkin nopeasti asian ytimeen, eli yleiseen nais- tyttökäsipallon arvostukseen.
      Handispapalle voin vastata suoraan että ”näin on!” Liiton rajallisia resursseja suunnataan mieluummin pojille vaikka tekosyynä käytetään ilmaisua ”paremmin pärjänneille maajoukkueille”. Valitettavasti suurin osa Liiton budjettivaroista kerätään pelaajilta lisenssimaksujen muodossa. Joitakin yhteistyösopimuksia solmitaan, mutta rahalliset vaikutukset ovat näistä melko olemattomat. Huhujen (eli tätä asiaa EI OLLA VAHVISTETTU) mukaan liiton pääyhteistyökumppaniksi pääsee 5.000 eurolla! Tämä tarkoittaa, että kyseinen taho saa ääni- ja laitamainontaa MSM/NSM:ssä sekä näkyvyyttä kaikkien maajoukkueitten peliasuissa! Onko siis mikään ihme jos tästä 5.000 eurosta ei kovinkaan moni kolikko päädy maajoukkueiten pottiin?

      Laskuesimerkki: nimeltä mainitsemattomalla liitolla on esim. €40.000 vuodessa millä tukea 4:ää maajoukkuetta. Kaksi poikajoukkuetta ja kaksi tyttöjoukkuetta. Pääperiaate on että jokainen joukkue keräisi omat sponsorirahansa vanhemmilta, vanhempien yrityksiltä ja keneltä tahansa, jotta liiton pienellä tuella voisi ylipäätään tehdä jotakin. Kunhan joukkueet siis ensin keräävät mahdollisimman suuren tukun rahaa on ideana että kukin maajoukkue saisi €10.000/vuosi mutta koska toinen poikajoukkue on onnistunut voittamaan yhden kansainvälisen ottelun ja vastaavasti tyttöjoukkueet eivät tässä vielä ole onnistuneet, niin vähintään toiselta tyttömaajoukkueelta siirretään osa rahoista pojille. Tämä luo valtaisaa uskoa tulevaisuuteen tyttöjen kesken, jopa niin paljon että tytöt pikku hiljaa rupeavat uskomaan kyseisen liiton vakuutteluihin että ovat tosi hyviä ja että heitä kohdellaan tasavertaisesti poikien kanssa … Not!
      Ensin vedetään matto alta ja sitten sanotaan että menestymisen puutteen takia joukkue on paras lopettaa => näin saadaan loputkin varat pojille! Ympyrä on sulkeutunut! Sattumoisin Bigun esimerkki on melko samansuuntainen kuin tämän hypoteettisen liiton osalta.

      Jos kyseinen (täysin hypoteettinen) liitto toimisi niin kuin lajiliiton tulisi toimia saisimme nähdä että ei vain p:llä alkava valu alaspäin vaan myös tuki, raha ja kannustus. Solmimalla hivenen parempia yhteistyösopimuksia liike-elämän kanssa olisi täysin realistista aikaansaada tilanne jossa nk. pääsponsori maksaisi sen verran näkyvyydestään että rahoista riittäisi tukemaan maajoukkuetoimintaa. Eli rahan tulisi siis virrata ylhäältäpäin, liiton kautta ruohonjuuritasolle (tai maajoukkuetasolle) eikä päinvastoin niin, että ruohonjuuri lisensseillään maksa niitä kuluja joita huonot yhteistyösopimukset aiheuttavat…

      Esimerkkini on ehkä hieman provosoiva ja antaa mahdollisesti kuvan että kyseinen esimerkkiliitto ei tekisi mitään, mutta halusin enneminkin kirvoittaa ajatuksia siitä, miten asioita ehkä voitaisiin käsipalloliitossakin tehdä ja miettiä uusiksi.

      Ugh olen puhunut!

      • Handispappa

        Kiitokset hyvästä vastauksesta – vaikkakin sisältö ei ollut kovin piristävää.

        En tiedä onko olemassa uutta Fonectaa (tai tuleeko uutta Nokiaa, niin kuin politikot tuntuvat toivovan) joka kaataisi pääsponsorina suunnattomia – tai edes kohtuullisia- summia rakkaudesta lajiin. Sen sijaan uskon, että noita 5.000€ potteja voisi olla vaikka kymmeniä tarjolla, jos sen voisi nähdä sijoituksena markkinointiin / näkyvyyteen / hyvään olooon työntekijöille / kumppaneille ymym.

        Nyt kun handiksella ei hurjasti automaattista/helppoa näkyvyyttä ole tarkoittaa se, että liitossa täytyisi olla kekseliäisyyttä ja luovuutta keksiä erilaisia tapoja jolla voi tarjota yrityksille vastinetta sijoitukselleen. Tämä tietenkin on helpointa toteuttaa hiellä – ja jonkun täytyisi hikoilla. Junnumaajoukkueilla on tietenkin omaakin hikeä tarjolla – ja joskus vanhempien on helpompi polttaa bensaa kun rahaa. Miten olisi esim. urheilupäivien järjestäminen yrityksille junnujen johdolla – 2000€ / keikka?

      • Järkeä

        Mikä saa aikaan tuon vastakkainajattelun, et selvästi tiedä mistä puhut. P90 ja P94 joukkueet ovat raivanneet tiensä EM kisoihin 16 parhaan joukkoon. Ja mitä tulee poikien leirtykseen kaikki maksetaan omasta pussista. Jos tyttöjoukkue joskus pääsisi EM kisoihin haluatko maksaa kaiken omasta pussistasi. Se on laji kuin laji, jos resurrsit rajalliset, satsataan siihen missä on realistiset mahdollisuudet pärjätä. Aivan loogista eikö.

        Ei Maajoukkue voi olla mikään itseisarvo, pitää olla joku pohja mihin rakentaa. Ja selkeät tavoitteet mm. EM kisat vuosi??, nyt tyttöpuolella ollaan niin kaukana kansaivälisestä tasosta että on vaikea rakentaa tulevaisuuteen.

        Pitääkö poikapuolella taantua, että ollaan lähtökohtasesti samalla viivalla. Menestys luo edellytykset tavoitella enemmän. Ja luonnollisesti heitä pitää myös tukea siinä.

        Yes

        • Harrik

          Ei tarvitse ihmetellä, mistä vastakkaisajattelu syntyy, kun lukee Järkeä
          nimimekin kirjoituksen. Pojat ovat raivanneet tiensä jne… ja jos
          tyttöjoukkueet jos joskus pääsisi EM kisoihin… Täysin eriaroistavaa
          vastakkaisajattelua. astakkaisajattelu vain jatkuu, kun ei ymmärretä
          mitä puhutaan.

          Käsipalloliito toimii valtion
          veikkausvoittorahojen ja opetusministeriön rahojen turvin. Rahajako
          edellyttää tasavertaista toimintaa. Liiton tehtäväthän ovat urheilun
          kehittäminen ja edistäminen tasavetaisesti. Liiton monissa ohjeissa ja
          strategiossa mainitaan Fair Play peli.

          Tällöin myös
          maajoukkuetoimintaa on kehitettävä tasavertaisesti, Niin Tyttöjen ja
          naisten kuin poikien ja miestenkin osalta. Olympiakomitealla on
          mahdollisuus rahoittaa erillisesti erityisiä heidän mielestään
          kansainvälisesti menesykseen tähtääviä maajoukkueprojekteja. Ja näinhän
          he ovat tehneet esim suunnistuksen ja lentopallonkin kohdalla. Mutta
          huomioitavaa on, että valtion raha, pitää asetusten mukaan jakaa
          tasapuolisesti.

          Väite – Maajoukkue ei ole mikään itseisarvo.
          Mutta kun taas mietitään liiton ydin tehtäviä ”Lajin kehittämine”
          tasa-arvoisesti, niin silloin maajoukkuetoiminta on vain oltava olemassa
          urheilijoiden kehittymisen kannalta.

          Nimimerkki Järkeä
          kommeitoi, että tyttöjoukkueet ovat kaukana kansainvälisestä
          tasosta. Olen tänävuonna ollut kolmessa kansainvälisessä turnauksessa
          suomessa ja ruotsissa. Näissä osa tyttöjoukkueista ovat pärjäneet
          laajalla rintamalla tuloksellisesti jopa paremmin, kuin samanikäiset
          pojat – Tälläiset vääryyteen perustuvat mollaukset oman lajin sisällä
          lisäävät taas vain vastakkaisasettelua.

          Summa Summarum:
          Kun
          muistetaan mistä rahoitus tulee – niin toimitaan niiden ohjeiden ja
          asetusten mukaan tasapuolisesti, jotta jatkossakin saadaan valtion
          rahoitusta lajille ja lajiliitolle. Näin voimme antaa mahdollisuuden
          lajin kasvulle ja kehitykselle. Fair Play.

          Aivan Loogista, Eikö.

Ota yhteyttä

Juuri nyt emme ole linjoilla mutta lähetä sähköpostia niin vastaamme mahdollisimman pian.

Vaikea lukea? Vaihda teksti.