Naisten maajoukkueen ikärakenne puhuttaa

 , Maajoukkueet

Naisten maajoukkueen kokoonpano EM-karsintaotteluissa Islantia ja Ranskaa vastaan herätti Klibba.comin lukijan tutkimaan ja selvittelemään miksi Suomea edusti niinkin nuori joukkue. Kysymyksen lähetti Harald Hannelius ja siihen vastasi naisten maajoukkueen päävalmentaja Birgitta Lindholm.

Lukijan kysymys

Olen aika tuore käsipallossa, ja olisin utelias kuulemaan minkä takia suomen naisten maajoukkuessa on kaksi kevään B-junnua, ja seitsemän A-junnua. Kuulostaa melkoisen nuorelta joukkueelta, eikö tosiaan Suomessa ole maajoukkueeseen kelpaavia aikuisia naisia vai eivätkö he vain ehdi tai jaksa?

Tein pienen vertauksen Ruotsin ja Suomen maajoukkueitten välille:

SWE FIN
Syntymävuosi keskimäärin: 1981 1991
80-luvulla (tai aiemmin) syntyneet: 13 5
90-luvulla syntyneet: 4 12
seniorit: 17 8
kevään A-junnu: 0 7
kevään B-junnu: 0 2
Lähteet:
Ruotsin ja Suomen käsipalloliiton sivuthttp://www.handboll.info/sv/Landslag/Landslagsnyheter/SpelartruppentilldubbelmotetmedOsterrikearklar/
http://finnhandball.net/component/content/article/4-maajoukkueiden-kuulumisia/1197-naisten-maajoukkue-islantia-ja-ranskaa-vastaan

Huomioitavaa että meillä on siis aikuisten naisten maajoukkueessa pari pelaajaa jotka vielä keväällä pelasivat B-junnuina ja vastaavasti peräti seitsemän A-junnua. Yli puolet ringistä pelasivat junnufinaaleja keväällä, ja nyt syksyllä jo naisten maajoukkueessa?

En siis halua kritisoida valmentajan valintoja, vaan olisin utelias kuulemaan minkä takia tilanne om tämä? Onko vain niin että valmennus tyttöpuolella on edistynyt näin valtavasti viime vuosien aikana (// me wish 🙂 )?

Päävalmentaja vastaa

Liiton tavoite on minun päävalmentajakaudellani ollut joukkueen nuorennusleikkaus. Samalla on toivottu naisten ja tyttömaajoukkueiden yhteistyön tiivistämistä mm. siten, että lahjakkaimmat ja lupaavimmat tyttöpelaajat nostetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa naisten rinkiin.

Naisten maajoukkueen päävalmentaja Birgitta Lindholm.

Naisten maajoukkueen päävalmentaja Birgitta Lindholm.

Tämä käytäntö on osoittautunut tärkeäksi yhä enenevässä määrin, sillä valitettavasti juuri tyttöjen eri ikäluokissa toimivia maajoukkueita on viime vuosina lakkautettu jo ennen niiden sulautumista naisiin. Kun tähän lisää sen, että naistenkin talous on heikoissa kantimissa eikä esimerkiksi edes säännöllisiä pelaajatapaamisia ole voitu järjestää, niin kokemusta joutuu keräämään usean vuoden ajalta, jolloin nuorena aloittaminen ei ole ainakaan haitaksi.

Näiden EM-karsintojen ensimmäisillä kierroksilla joukkue oli aivan erityisen nuori, mikä tietenkin osin johtui loukkaantumisista. Kun kourallinen kokeneempia pelaajia tippuu pois ja materiaali muutenkin on melko ohutta, niin minusta on parempi käyttää “tulevaisuuden lupauksia” kuin sellaisia, jotka olisivat vain nyt mukana tilapäisesti paikkaamassa vajetta. B-tyttöjä ei varsinaisesti peluuteta, mutta jos ringissä on tilaa ja löytyy nuori potentiaalinen pelaaja, niin hänet voi nostaa mukaan kokeilemaan pulssia ja kartuttamaan kokemusta.

Samalla saamme nuorimmillekin paremmin jaettua tietoa ulkomailla pelaamisesta, ja toivottavasti syttyisi kipinä lähteä kokeilemaan lajia muualle. Suomessa piirit ovat kuitenkin erittäin rajalliset, eli lajimme kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää että mahdollisimman moni jo aikaisessa vaiheessa pääsisi pelaamaan kansainvälisillä kentillä.

Jos vielä vilkaistaan tuota vertailua, niin resurssithan ovat Ruotsissa ihan eri luokkaa kuin meillä. Toki pienempikin osaa ponnistaa, mutta ilman pitkäjänteistä satsausta tyttöpuolella (nuorten maajoukkueiden lopettaminen liian aikaisin tai käytössä olevien varojen allokointi poikapuolelle) ei päästä edes ponnahduslaudalle. Nuori, joka miettii tulevaisuuttaan, ei ehkä satsaakaan lajiin jos huomaa ettei satsausta tule myös muualta…? Tämä ehkä osittain myös syö pohjaa pois siltä ideaalitilanteen (pikemminkin nuorekkaalta kuin nuorelta), maajoukkueelta kun myös vahvat hyvät pelaajat valitsevat elämälleen toisen suunnan.

Jatkoa ajatellen naisten ja tyttöjen olisi saatava enemmän resursseja, jotta tämän hetken positiivinen vire säilyisi ja tulevaisuudessa aidosti kantaisi myös hedelmää. Kun tämän hetken tavoite on näyttää kykymme niin jatkossa se voisi olla pisteiden hakeminen kotiin!

Johanna Hilli, yksi Suomen nuoremman kaartin pelaajista EM-karsintaottelussa Ranskaa vastaan

Johanna Hilli, yksi Suomen nuoremman kaartin pelaajista EM-karsintaottelussa Ranskaa vastaan

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset
Ota yhteyttä

Juuri nyt emme ole linjoilla mutta lähetä sähköpostia niin vastaamme mahdollisimman pian.

Vaikea lukea? Vaihda teksti. captcha txt