Ihan finaalissa…
…alkaa olla tämäkin kausi, joka ainakin Cocks-kulmasta katsottuna on ollut pelimäärien ja matkustamisen suhteen todella haastava. Vaan aikansa kutakin. Nyt homma on kotimaan mestaruuspokaalin ja mitalien jakoa vaille paketissa.
Joku kyynisemmin asioihin suhtautuva saattaisi ehkä sanoa, että suotta tuo runkosarja tuossa väännettiin, kun Cocks ja Dicken olisivat voineet finaalit pelata suoraankin. Noh, odotetut joukkueet kohtaavat finaalissa mutta kyllä ainakin Kukkoilija (ja uskoakseni hyvin moni muukin) olisi mm. pronssipeleihin asetellut ihan muita joukkueita, kun kauteen lähdettiin. West ja Hifk tuntuivat ehkä potentiaalisimmilta vaihtoehdoilta mutta urheilu on urheilua ja pelattava ne pelit vaan on. Sikäli tämä on ihan positiivista, että BK – SIF parista luulisi löytyvän fiilistä kunnon kapinoihin, kun jaossa on pronssilätkien lisäksi Länsi-Uudenmaan herruus. Luulisi naapurien kesken ihan kunnon tunnetaso löytyvän näihin matseihin…
Välierät napsuivat molemmilla sektoreilla kolmesta poikki mutta vähintään kertaalleen oli kummassakin yllätys lähellä. BK aloitti sarjan todella pirteästi ja oli hyvin lähellä riistää kotiedun ekassa matsissa mutta Dicken käänsi homman edukseen lopussa ja eteni sen jälkeen varsin vakuuttavasti finaaleihin. Toki peli pitkään tiukkana pysyi Karjaallakin mutta ehkä BK olisi sittenkin tarvinnut voiton nimenomaan ensimmäisestä pelistä jotta tässä parissa olisi syntynyt oikein todella kova vääntö finaalipaikasta.
Siuntio taas ei ensimmäisessä pelissä päässyt Cocksia haastamaan oikeastaan lainkaan. Osittain Temen parin nopean jäähyn ansiosta peli pysyi tasaisena 20 minuuttia mutta sen jälkeen kotijoukkue meni helposti menojaan. Ainakin toinen puolisko tuomarikaksikosta näytti kuitenkin ottaneen Tammisen aivan erityiseen huolenpitoon ja hänen pelinsä päättyi tällä kertaa 36 minuutin kohdalla. Mene ja tiedä olisiko Teme puheliaana poikana joskus erehtynyt antamaan jotain palautetta tuomarin suuntaan eikä siitä sitten enää toivuta millään. Tuossakin ajassa syntyi kyllä jo 7 osumaa eikä isännillä ollut ilman Temeäkään mitään vaikeuksia lasketella 11 maalin voittoon.
Hyvin toisenlainen oli sitten kupletin juoni Siuntiossa. Kotijoukkue oli latautunut erittäin hyvin ja oli kehiin palanneen Anton Luuppalan johdolla valmistautunut pistämään ennakkosuosikit todella koville. Ja sen se myös teki. Kukkoilija seurasi tätä peliä vain livescoresta, joten yksityiskohtiin ei tässä kohtaa sen enempää mennä mutta kyllä homman kuvitteli olevan taputeltu, kun Cocks johti 5:llä maalilla 2. jakson puolivälissä. Vaan eipä sittenkään ollut. Niin tiukaksi loppu saatiin, että tarvittiin taas kerran Järven Ripan pari tahtomaalinäytettä ennen kuin pisteet irtosivat Hämeen puolelle.
Kukkoilija ei siis ainakaan vielä ole täysin tyytyväinen suosikkiensa esityksiin näissä kotimaan tärkeimmissä peleissä. Ei siltikään vaikka toisessa kotipelissä Siuntio pidettiin jo taas hyvin aisoissa ja finaalipaikka oli taputeltu jo pelin puolivälissä. Turku raivattiin kyllä tieltä odotetun helposti ja välierätkin saatiin kolmesta poikki mutta vielä kaivataan hieman lisää tappamisen meininkiä, jos myös Dicken aiotaan pitää tiukasti kurissa ja nuhteessa. Toki Kristo on jo alkanut näyttää esimerkkiä siitä, miten taso löytyy aina kun tärkeimmät pelit koittavat. Nyt fanit odottavat varmasti, että jokainen pelaaja pystyy samaan. Jos näin tapahtuu, ei mestarin nimi ole vaihtumassa mutta nämäkin pelit on ensin pelattava.
Lopuksi on vielä pakko todeta, että pelaajien lisäksi olisi enemmän kuin toivottavaa saada ryhtiliikettä myös tuomaritoimintaan. Kuten sanottu Kukkoilija ei toista välierää nähnyt mutta hieman senkin tilastoista pisti silmään se että 7 metriset jakautuivat toisella jaksolla isännille 6 ja vieraille 1. Oliko puolustuspelaamisessa todella näin suuri ero? Tämä ei varmasti olisi Kukkoilijaa niinkään mietityttänyt ellei hän olisi nähnyt kahta muuta välierää. Olisi nimittäin silkkaa kaunistelua olla myöntämättä, että oikeuden jakajat vaelsivat molemmissa Riksun peleissä välillä melkoisen syvällä yössä. Kaikkein raivostuttavinta on kuitenkin aina se kuinka selkeästi eri pelaajia koskevat aivan eri säännöt. Virheitä tulee väistämättä joskus, se on aivan ymmärrettävää mutta niin se vain valitettavasti näyttää olevan, että joillekin pelaajille rikkeet kaivetaan vaikka kiven navasta ja jos niitä ei tule niin sitten keksitään. Joitakin pelaajia taas saa vuodesta toiseen repiä ja torpata surutta hieman enemmän kuin muita eikä sanktioita juuri näy.
Kukkoilijan toive olisi siis: Kova peli kunniaan mutta samat säännöt kaikille paidan väristä ja pelaajastatuksesta riippumatta. Finaalisarjasta voi vielä kehkeytyä ihan hieno vääntö joten annetaanpa poikien ratkoa ihan pelaamalla nämä hommat.
Myös ensi kauden rakennus on jo täydessä käynnissä ja ainakin Atlas on odotusten mukaan ollut aktiivinen. Mitään suurempia yllätyksiä ei tosin vielä ole näkynyt mutta katsellaanpa nyt ensin tämä kausi päätökseen ja seurataan mitä sen jälkeen tapahtuu. Näitä spekulaatioita odotellessa Kukkoilijakin suuntaa katseensa tiukasti kotimaisen kauden huipennukseen, josta jotain jutun juurtakin taas löytynee…
