Käsipalloliiton Hall of Fame

23.5.1941 perustettu Suomen Käsipalloliitto (SKPL) on 1950-luvulta asti myöntänyt ansiomerkkejä lajin eteen ahertaneille ihmisille. Haastattelussa Käsipalloliiton ansiomerkkivaliokunnan puheenjohtaja Tapio Arponen.

”Ansiomerkit on liiton tapa palkita ihmisiä pitkäjänteisestä työstään käsipallon eteen. Ansiomerkkejä jaetaan ansioituneille seura- tai liittotoimijoille, tai kun seura on aktiivinen ja hakee niitä jäsenilleen. Myös liitto itse on juhlavuosinaan aktiivinen. Pitkä lajiura tavalla tai toisella harkitaan aina tapauskohtaisesti mutta pelilliset ansiot ei juurikaan vaikuta ansiomerkkien saamiseen”, sanoo Arponen, Käsipalloliiton kunniajäsen numero 17.

Harkinnan kautta jaetaan myös ”elämänura”-palkintoja. Liitto voi myöntää ansiomerkkejä myös ulkomaalaisille ja lajin ulkopuolellekin. Käsipalloliiton 70-vuotisjuhlissa vuonna 2011 SKPL:n kultaisen ansiomerkin otti vastaan EHF:n norjalainen puheenjohtaja Tor Lian, sekä IHF:n egyptiläinen puheenjohtaja Hassan Mustafa.

Kunniapuheenjohtaja

Käsipalloliiton kunniapuheenjohtajuus on arvokkain tapa palkita pitkästä urasta. Kunniapuheenjohtajaksi kutsutaan liiton toimesta, Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan ja johtajuus kestää loppuelämän.

”Ensimmäisenä, vuonna 1970, tehtävään kutsuttiin liiton pitkäaikainen ex-puheenjohtaja Risto Orko, joka eli yli satavuotiaaksi ja siirtyi ajasta iäisyyteen vuonna 2001”. Nykyinen kunniapuheenjohtaja on vuonna 2001 valittu Henrik Vaenerberg. Hän on myös Kansainvälisen Käsipalloliiton kunniajäsen.

Kunniajäsenyys

Liiton kunniajäseniä on tällä hetkellä 17. ”Seura esittää tai voidaan ehdottaa esitettäväksi, liittokokous kutsuu liittohallituksen ehdotuksesta. Ansiomerkkivaliokunta sitten valmistelee ja penkoo taustoja”, Arponen valottaa prosessia.

Ansiomerkkivaliokunnassa toimii Jens Backlund ja Clas Czarnecki sekä puheenjohtajana toimiva Tapio Arponen ja sihteerinä Päivi Mitrunen. Valiokunnan jäsenet kokoontuvat muutamaan tapaamiseen vuosittain. Ehdotuksista tehdyt taustatyöt luovutetaan puheenjohtajalle, joka tekee yhteenvedot joiden pohjalta päätökset tehdään liittohallituksessa, joka päättää kaikista SKPL:n ansiomerkeistä.

Kultainen ansiomerkki

Liiton Kultaisen ansiomerkin voi saada henkilö joka on toiminut liittohallituksessa tai liiton muissa elimissä vähintään 15 vuotta, tai on toiminut liiton jäsenseuran johtotehtävissä vähintään 20 vuotta. Kultaisen merkin voi saada myös henkilö joka on toiminut muuten erittäin ansiokkaasti liiton hyväksi taikka tehnyt merkityksellistä työtä kansainvälisen käsipallourheilun hyväksi.

”Ensimmäinen kultaisen ansiomerkin vastaanottaja oli Käsipalloliittoa 1951-1967 johtanut elokuvaohjaaja Risto Orko. Helmikuussa 2013 merkki myönnettiin Dickenin Thomas Lindahlille, joka on yksi nuorimmista merkin saajista. 50 vuotiaana hän on ollut jo 30 vuotta Dickenin hallituksessa!”, Arponen valottaa.

Viimeisin kultainen ansiomerkki jaettiin helmikuussa 2014 HC Westin ja maajoukkueen päävalmentajalle Mikael Källmanille, joka sai ansiomerkin numero 61.

Hopeinen ansiomerkki

voidaan jakaa henkilölle joka on toiminut liittohallituksessa tai muissa liiton elimissä vähintään viisi vuotta tai liiton jäsenseuran johtotehtävissä vähintään kymmenen vuotta. ”Hopeisia ansiomerkkejä on jaettu kaksisataa, useimmat näistä seurojen ehdotuksesta, mutta muutamissa tapauksissa ansiomerkkivaliokunta on ”joutunut” ottamaan aloitteen itselleen”.

Pronssinen plaketti

jaetaan henkilölle joka on toiminut käsipallourheilun hyväksi vähintään viisi vuotta. Ensimmäisen pronssisen plaketin otti vastaan Spartan Karl Björn, jonka mukaan on nimetty yksi Suomen suurimmista junioriturnauksista, Nalle Cup.

Käsipalloliiton myöntämät ansiomerkit 15.2.2014 mennessä:

Alunperin julkaistu 26.9.2013, listaa päivitetty 15.2.2014
/JK