Annika Lindström

Naisten SM-sarjan uunituore kuukauden tähtipelaaja, HIFK:n maalivahti Annika Lindström kertoo omasta maalivahdin urastaan.

Miten sinä ajauduit maalivahdiksi?

Aloittaessani käsipallon liityin joukkueeseen jossa jokaisella jo oli oma pelipaikka. Olin pitkä ja osasin heittää palloa vasta-alkajaksi aika hyvin joten valmentajamme mietti että minun pitäisi pelata pakkina, mutta koska en osannut pelisääntöjä ja olin ujo ja pelkäsin tehdä virheitä, hän päätti kokeilla minua maalivahtina koska joukkueessa oli ennestään vain yksi maalivahti. Olin maalissa luonnonlahjakkuus ja kun huomasin että maalivahtina ei voi tehdä kovin paljoa virheitä, viihdyin siellä heti alusta pitäen. Rakkautta ensisilmäyksellä 😉

Täydellinen maalivahtityyppi?

On selvää että pitkällä henkilöllä on suurempi peittoalue kuin lyhyellä. Pitkän maalivahdin tarvitsee liikkua myöhemmin kuin heitto lähtee ja silloin on suurempi mahdollisuus reaktiotorjuntoihin. Avopaikoissa iso maalivahti peittää enemmän. Lyhyempi maalivahti voi kompensoida sitä tiettyyn pisteeseen asti pelin ymmärtämisellä, notkeudella ja nopeudella.

Maalivahdilla pitää olla vahva psyyke. Torjuntaprosentti 50 on erinomainen ottelussa joten maalivahdin täytyy kestää se että puolet heitoista voi mennä maaliin. Sitäpaitsi maalivahti harvemmin itse pääsee tekemään maaleja, korkeintaan pääsee syöttämään niitä.

On hyvä analysoida yksittäisiä pelaajia ja pelitilanteita. Pystyäkseen rakentamaan mentaalisen pelaajakortiston eri pelaajatyypeistä kannattaa opetella tuntemaan joukkuetoverinsa läpikotaisin. Siitä voi jatkaa muiden joukkueiden pelaajiin. Se vaatii tietysti hyvää muistia, ja monilla maalivahdeilla on vihko johon he kirjoittavat muistiin yhteenvedot tietyistä vastapelaajista. Suurimmalla osalla pelaajista on suosikkikulmansa, johon he heittävät yli 70% yrityksistään. He myös heittävät tietystä tilanteesta tietyllä tavalla, esim. joku pakki kääntää heittonsa usein etukulmaan jos hän lähtee heittoon kentän keskiosasta, tai yrittää takakulmaan jos hän heittää sivummalta. Maalivahdin kannattaa myös tehdä pika-analyysi päästetystä maalista (sekä harjoituksissa että otteluissa) ja siihen johtaneesta tilanteesta, ottaa siitä oppia ja keskittyä seuraavaan palloon.

Pysyäkseen mukana pelissä pitää osata sijoittautua oikein ja lukea peliä hyvin. Pelikäsitys tuo turvallisuuden tunnetta ja se yhdessä oman osaamisensa kanssa auttaa tunnistamaan tilanteet joista voi tulla heitto tai kenelle syötöt menee. Maalivahdin ollessa perusasennossa ja seistessä maalilla siten että hän yltää kaikkiin kulmiin yhtä suurella liikkeellä, on torjumisen kannalta optimaali. Sitten analysoidaan mitä puolustus voi peittää ja mihin heitto voi tulla.

Voiko muiden lajien maalivahdeista oppia jotain käsikseen?
Itselläni ei ole riittävästi kokemusta muiden lajien maalivahtiharjoittelusta jotta voisin sanoa mitä niistä voisi oppia, mutta olen varma että kaikki voi oppia yhtä sun toista yli lajirajojen.

Pitääkö maalivahdin osata myös pelata kentällä?
Ei. Painavin syy jonka olen kuullut miksi maalivahdin pitäisi kokeilla myös kentällä pelaamista on että silloin ymmärtäisi paremmin kuinka heittopaikat syntyy ja mihin palloa on fyysisesti mahdollista mistäkin tilanteesta heittää. Tämä liittyy minun mielestä suureksi osin pelikäsitykseen ja pelitilanneanalyyseihin. Kenttäpelaajat osaavat usein 2-3 asiaa hyvin ja loput keskinkertaisesti. Mielestäni maalivahdin pitäisi osata kaikki asiat niin hyvin että jotta siitä saisi hyötyä maalivahtina olemiseen, tarkoittaisi se samalla sitä että hän olisi myös joukkueen paras kenttäpelaaja. En väitä että joukkueen parhaan pelaajan oleminen maalivahtina olisi väärin, katson vain että se ei ole välttämätöntä. Tykkään myös nostaa usein esiin toisen aiheeseen liittyvän kysymyksen: Voiko vain huippupelaajasta tulla hyvä valmentaja?

Sanotaan että maalivahti on puoli joukkuetta, jotkut sanoo että maalivahti on yksilöpelaaja joukkueessa, jotkut sanoo että käsipallomaalivahti on ihan hullu kun vapaaehtoisesti menee pallon eteen. Mitä sanot heille?

Vähän hulluutta täytyy kai olla, mutta eivätkö kaikki ole vähän hulluja? 😉

Epävarma maalivahti voi tehdä pelistä joukkueelleen vaikean. Stabiiliin puolustuspeliin liittyy se että kenttäpelaajien pitää tietää mistä vastustajan voi päästää heittämään jotta maalivahti voi suurella todennäköisyydellä tehdä torjunnan. Hyvä maalivahti voi myös auttaa ohjaamalla puolustusta ja erityisesti kotiinjuoksuissa kun vastustaja kontraa. Maalivahtista jonka yhteispeli kenttäpelaajien kanssa toimii voidaan sanoa olevan puoli joukkuetta, mutta sitä se ei automaattisesti ole vain menemällä tolppien väliin.

Sanoisin että maalivahti on yksilö joukkueessa. Tehdäkseen maalin täytyy vastustajan saada pallo sekä puolustuksen että maalivahdin ohitse. Myös harjoitukset eroaa kenttäpelaajien ja maalivahtien välillä.

Mitä maalivahti käy mielessään läpi ennen ottelua?

Ennen ottelua käyn mielessäni läpi vastustajan pelaajat ja kaivan esiin aiemmin mainitsemani kortiston heidän suosikkiheitoistaan ja pelitavoistaan. Muistutan itseäni myös niistä asioista jotka on viime aikoine olleet hankalia ja valmistelen itseäni siihen kuinka tilanteet hoidetaan.

Mitä joukkueen kanssa käydään läpi ennen ottelua?
Mietimme joukkueen kanssa yhdessä kuinka haluamme pelata. Muistutamme tietysti itseämme sitä keitä meillä on vastassa ja ketkä heistä on pahimmat uhat meille, mutta eniten keskitymme omaan tekemiseemme ja mahdollisesti siihen miten pelaamalla pärjäämme parhaiten siellä missä paine tulee olemaan kovin.

Suurin osa asioista on valmiiksi mietitty ja muutamme sovittuja sääntöjä hyvin harvoin ennen ottelua. Vaihtelua tulee vain esimerkiksi siinä haluammeko mieluummin takaheittoja leveältä vai painostetaanko vastustajaa vielä ajamaan tilanteet laitaan saakka. Se riippuu suureksi osaksi siitä kuinka hyviä pelaajia vastustajalla on milläkin pelipaikalla, mutta myös siitä mistä maalivahti uskoo saavansa paremmin torjuntoja.

Muut omat rutiinit?
Pidän aina huolen siitä että syön kunnolla ennen ottelua. Mieluiten syön puuroa aamiaiseksi ja jotain hyvää pastaruokaa pääruoaksi 🙂

Lämmittelyvaihe

Jos joku suosikki pitää lämmittelyssä valita niin kontraussyötöt. Olen aina tykännyt heittää pitkiä syöttöjä 🙂

Useimmat tietää että pitkät venyttelyt ennen suoritusta ei ole hyväksi vaan niiden pitää olla lyhyitä ja mielellään aktiivisia. Venyttelen niitä lihaksia jotka suorituksessani tekee eniten räjähtäviä liikkeitä, kuten takareidet, lonkankoukistajat ja pakarat. Tämä on niitä henkilökohtaisia mieltymyksiä jotka pitkä kokemus on tuonut tullessaan, ja jotka toimii minulle parhaiten.

Ottelulämmittelyni kulkee aika pitkälle samoja raiteita. Keskityn saamaan kroppani käyntiin jotta tunnen itseni notkeaksi ja joustavaksi. Jos tunnen itseni liian rennoksi ennen ottelua pyrin herättelemään itseni huutamalla tai hakkaamalla maalitolppia.

Aiemmin seurasin aina jonkun aikaa vastustajia. Tarkastin ketkä ovat paikalla ja mihin he heittelevät jos ehdin seurata heidän vapaita heittoja. Tämä vaihe on hiljalleen pudonnut omasta valmistautumisestani pois.

Itse ottelu

Kuinka puolet pelistä saa kulumaan kun pallo on toisessa päässä kenttää?
Seuraan hyökkäyspeliämme ja olen valmiina ohjaamaan kotiinpaluuta sen varalta että hukkaamme pallon. Parhaassa tapauksessa pääsen seuraamaan läheltä hyvää käsipalloa ja tuulettamaan maalia 🙂

Miten valmistaudutaan esim. rankkareihin?
Teen nopean analyysin siihen mitä tiedän heittäjästä. Analyysiin kuuluu heittäjän aiemmat rankkarit jotka olen nähnyt, kuinka hän on heittänyt pelissä aiemmin, onko hän rutinoitunut vai kokematon pelaaja, ja oikea- vai vasenkätinen. Sen ja oman fiilikseni perusteella laadin ”tilannesuunnitelman”. Joskus se on liian monimutkainen ja epäröin, ja se ei yleensä tuota tulosta, mutta aika usein se osuu oikeaan.

Yhteistyö toisen maalivahdin ja vaihtopenkin kanssa?
Toivoisin että yhteistyö olisi parempaa, mutta sen pitäisi kyllä kehittyä jo harjoituksissa. Nykyisin voin purkaa turhautumistani huonoon puolustuspeliin tai omaan alisuorittamiseeni toiselle maalivahdille tai vaihtopenkille. Suorat parannusehdotukset puolustukselle annan kommunikoimalla pelaajille suoraan.

Palaute kanssapelaajille voi välillä (tyypistä tietysti riippuen) olla aika rankkaakin.

Kuinka itse käsittelet päästetyt maalit tai tilanteet joista on päästetty heittämään liian helposti?
Uskon olevani aika kiltti kanssapelaajilleni. Saatan katsoa heitä pahasti ja saada heidät parantamaan ensi kerralla, vaikka he kyllä useimmiten tietävät itsekin epäonnistuneensa.

Kun olet ”pelastanut puolustajan” megalomaanisella kopilla?
Tuuletan nostamalla toisen tai molemmat kädet nyrkissä ilmaan.

Kun omiin on lipsahtanut turhan helppo maali?
Yritän tunnustaa virheeni. Jos maali on mennyt hävettävän helposti kaikki kyllä huomaavat sen olemuksestani.

Kun vastustaja kontraa kerta toisensa jälkeen?
Jos vastustaja pääsee tekemään paljon maaleja kontraamalla kehotan joukkuettani juoksemaan puolustukseen, kommunikoimaan toistensa kanssa paluussa ja osoitan. Parhaassa tapauksessa torjun jonkun heiton ja toivon että oma joukkue kerää itsensä, rauhoittaa peliään ja parantaa suoritustaan.

Joukkueen herättäminen

Millä keinoin veskari voi herätellä joukkuettaan?
Kommunikoimalla rakentavasti. Maalivahti voi ehdottaa jotain muutoksia puolustukseen jos kokee että jokin ei toimi, tai muuta vastaavaa.

Maalvahdinvaihto voi herättää joukkueen. Joskus pyydan puolustukselta apua ja pakottamaan vastustajat huonompiin heittopaikkoihin. Joskus herättelen heitä tai meitä (tarvitsen usein itsekin herätyksen). Jos mikään ei auta niin toivon että valmentaja ottaa aikalisän ja koittaa saada joukkueeseen puhtia.

Vaihtoon!

Käsipalloon kuuluu tyypillisesti maalivahdin vaihdot kesken ottelun.
Millaisia ajatuksia vaihtoon joutuminen herättää?
En ole tottunut siihen että minut vaihdettaisiin pois jos olen pelannut hyvin. Jos vaihdetaan niin syytän itseäni ja toivon kolleegani pelaavan paremmin ja kannustan joukkuetta. Jos koko joukkue pelaa huonosti ymmärrän kyllä että vaihto johtuu joukkueen herättelyn takia. Otan harvemmin vaihdosta itseeni.

Entä penkiltä kentälle?
Riippuu vähän tilanteesta. Jos joudun kentälle ”pelastamaan uppoavaa laivaa” voi henkinen paine olla aika kova. Mutta usein on mennyt hyvin ja joukkue reagoi yleensä positiivisesti.

Tekeekö aina mieli hypätä takaisin?
Itsestään selvää! Haluan aina uuden tilaisuuden!

Tuleeko erimielisyyksiä valmentajan kanssa?
Ei tule. Ymmärrän aina suurimman syyn vaihtoon ja se olen minä itse joka on aina se pettynein.

Mitä vaihdolla haetaan 7 metrin heitossa?
Penkillä istuneella maalivahdilla saattaa olla selkeämpi kuva pelistä ja uusia ideoita. Samalla heittäjät pakotetaan myös miettimään heittonsa uusiksi, varsinkin jos joukkueella on kaksi täysin erityyppistä veskaria.

Toipuminen tällistä?

Pallo osuu aina silloin tällöin arkaan paikkaan tai päähän. Pelottaako seuraava heitto?
Tässä pitäisi vissiin sanoa että en ole koskaan pelännyt 😉
Mutta tietysti sitä joskus saattaa arkailla saman heittäjän seuraavaa heittoa. Useimmiten se tapahtuu pelaajalle joka ei vaikuta kovinkaan varmalta heittäjältä.

Kuinka tällistä toivutaan?
Pitää vaan keskittyä pitämään katseensa pallossa, unohtaa osuman ja jatkaa eteenpäin. Osuma on kuitekin vahinko jota ei maksa vaivaa miettiä sen enempää.

Paha vastustaja naruttelee…

Vastustajan laituri on kerta toisensa jälkeen hassuttanut sinua. Mitä keksit seuraavaksi että saat horjutettua kaverin itseluottamuksen?
Mitä tahansa muuta kuin siihen asti on yritetty. Jos olen yrittänyt peittää ja lukea pelaajaa saatan kokeilla jättää hänelle tilaa ja sulkea sen, tai rynnätä vastaan ja toivoa että hän heittää ohi maalin. Tai sitten komennan puolustuksen tekemään jotain että hän ei saa enää paikkoja.

Esikuvat ja pahimmat vastustajat

Esikuvani oli Tomas Svensson.

Kuka on kaikkien aikojen paras käsipallomaalivahti Suomessa?
Jennifer Holmberg.

Kuka on kaikkien aikojen paras käsipallomaalivahti maailmassa?
Peter Gentzel (SWE) / Karin Mortensen (DEN)

Kuka on tämän hetken paras käsipallomaalivahti Suomessa?
Minä, tietysti 🙂

Kuka on tämän hetken paras käsipallomaalivahti maailmassa?
Mattias Andersson (SWE) / Katrine Lunde Haraldsen

Kenen vastustajasi heitot oli kerta kaikkisen mahdottomia torjua, toisin sanoen ketä oli pahin vastustaja juuri sinulle?
Terese Krantz, Ruotsi.
Tessan aloitti Spårvägen HF:ssä ja oli mukana Ruotsin maajoukkueessa mm. 2006 EM-kotikisoissa jolloin Ruotsi sijoittui kuudenneksi. Hän siirtyi FC Köpenhamniin 2007.

Maalivahtivalmennuksen peruskivi?

Mihin maalivahtivalmennuksessa pitäisi mielestäsi eniten kiinnittää huomiota?
Kaikkeen! Tekniikkaan, pelikäsitykseen, pelaaja-analyyseihin jne.

Vinkki nuorille maalivahdeille?
Pidä katse pallossa.