Klibba.comin Kesätiimi 2013

Oscar Kihlstedt ja Alexandra Roos pelaavat puoliammattilaisina Norjassa ja Ruotsissa, Ida Väyrynen ja Topias Laine edustavat nuorempaa polvea, kummankin tavoitteena päästä tulevaisuudessa ulkomaille.

Nelikko on lupautunut avaamaan harjoittelupöytäkirjojaan viikottain nähtäväksi ja vertailtavaksi, antaa vinkkejä hyvistä harjoitteista ja kertomaan fiiliksistään harjoitusten lomassa kauden 2013-14 alkuun asti.

Oscar Kihlstedt

Ensi kaudeksi Norjan liigaan nousseen Stord HK:n 22-vuotias suomalaisvahvistus Oscar Kihlstedt on pelannut käsipalloa vuodesta 1997, jolloin hän aloitti kuusivuotiaana BK-46:ssa Karjaalla. Seuran edustusjoukkueesen hän liittyi 15-vuotiaana vuonna 2006, ja siirtyi Norjaan kesällä 2011. ”Stord oli juuri pudonnut pääsarjasta (Postenligaen) kun tänne tulin, ja nousimme nyt keväällä takaisin sinne”, Kihlstedt sanoo. Hyvin Norjassa viihtyvä pelinrakentaja kehuu seuraansa, jonka päämääränä on nyt vakiinnuttaa paikkansa liigatasolla.

Oscar on edustanut Suomea nuorissa sekä P88- että P90-maajoukkueessa (45 ottelua, 158 maalia) ja nousi ensimmäisen kerran miesten maajoukkueeseen, jossa pelannut 21 ottelua, vuonna 2009. ”Urani ehdottomia kohokohtia oli päästä kahdesti EM-lopputurnaukseen P90-maajoukkueessa. Myös nousu Norjan liigaan oli hieno kokemus.”

Aikaa Norjassa ovat varjostaneet loukkaantumiset: ”Maaliskuussa 2012 oikea nilkka murtui ja samalla myös nivelsiteet kärsivät. Viime huhtikuussa (2013) pitkään oireillut oikea olkapää lopulta leikattiin kun mikään muu ei auttanut vaikka lähes kaikkia mahdollisia hoitotoimenpiteitä yritettiinkin.”

”Nuorempana kokeilin aktiivisesti useita eri lajeja: jalkapalloa, keihäänheittoa, ja yleisurheilua muutenkin, laskettelua jne. Käsipalloon päätin satsata 100-prosenttisesti 14-15-vuotiaana. Mielestäni kannattaa ehdottomasti kerätä kokemuksia eri lajeista niin kauan kuin se on mahdollista.”

”Pidän itseäni monipuolisena pelaajana, ilman erityistä huippuosaamisaluetta. Pituuteni takia minun on panostettava nopeuteen ja juonikkuuteen. Nopeutta treenaan päivittäin mutta juonikkuutta ja peliälyä on hieman hankalampi harjoitella.” ”Pitää vaan miettiä käsipalloa mahdollisimman paljon ja löytää erilaisia ratkaisuja tilanteisiin joihin peleissä on mahdollista ajautua…”

Tuleva kausi on Oscarin ensimmäinen Postenligassa. ”Nousu oli selkeä tavoitteemme kun muutin Norjaan. Se kesti vuoden aiottua kauemmin, mutta olemme paiskineet töitä sen eteen ja juuri nyt näyttää hyvältä. Omalta kohdaltani ensisijainen tavoite on saada kroppa täyteen terveeksi päivittäisen kuntoutuksen avulla. Toivon että kauden alkuun mennessä olen jo täysin kunnossa. Silloin minun vastuullani on saada joukkueemme hyökkäyspeli toimimaan. Otamme ottelun kerrallaan mutta haluamme luonnollisesti sijoittua niin korkealle kuin mahdollista. Tavoitteiden tarkempi asettaminen on vielä hieman vaikeaa kun ei vielä tiedetä joukkueiden lopullisia koostumuksia.”

Pitkän tähtäimen tavoitteena Oscarilla on kehittyä hyväksi ja monipuoliseksi käsipalloilijaksi. ”Ensin pyrin pääsemään Norjan liigan huipputasolle ja jos kaikki menee hyvin niin mielessä on siirtyminen johonkin kovempaan ja parempaan liigaan.”

Alexandra Roos

Alexandra Roos elää käsipallosta. 24-vuotias HIFK:n ja GrIFK:n kautta maailmalle lähtenyt laituri edustaa ensi kaudella Ruotsin Allsvenskanin Skara HF-joukkuetta, jonne hän siirtyi tänä keväänä Elitserienin Skövdestä. ”Tavoitteet ensi kaudeksi on saada polvi kuntoon ja palata samalle tasolle kun ennen loukaantumista. Kauden käsipallotavoitteet ovat hyvät tulokset EM-karsinnoissa maajoukkueen kanssa sekä taistella Skara HF:n kanssa pääsarjapaikasta.”

”Tavoitteena on päästä takaisin loukkantumista edeltävälle voimatasolle ennen kun kausi alkaa. Se on iso haaste koska heinäkuun alussa polvi leikataan toista kertaa. Se tarkoittaa että minulla on noin kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen aikaa treenata rinnallevetoa sekä kyykyjä aivan perkeleesti. Isoin haasteeni on ja tulee aina olemaan juoksuvoima, joka on onnekseni mielestäni aika hauska treenata nykyään.”

Kesäharjoittelun ensimmäinen kuukausi kulkee ”puolivammaisena”, eli ei yhtään hyppy- tai juoksutreenejä. Sen kunniaksi ohjelmassa on paljon punttitreeniä, vesijuoksua, spinningiä, sekä polven kuntoutusta.

”Tällä hetkellä treenaan noin 12 tuntia viikossa, mutta leikkauksen jälkeen on tarkoitus palata normaaliin treenimäärään eli noin 16-20 viikkotuntiin. Vedän kesäkuussa omaa ohjelmaa koska tunnen omat polveni parhaiten, heinäkuussa saan henkilökohtaisen ohjelman meidän kakkosvalmentaja Harrilta sekä fysiomme tekee polven kuntoutuksta varten oman ohjelman. Tavoite on päästä vetämään kunnon treeniä jo pari viikkoa leikkauksen jälkeen. Yhteensä treenaan kuusi päivää viikossa ja pidän yhden lepopäivän.”

Tykkään liikkua myös vapaa-ajallani, jolloin yleensä pelaamme kavereitten kanssa lentopalloa tai tennistä. Tänä kesänä lähden kuitenkin Espanjaan kunnon kesälomalle 🙂

Ida Väyrynen

Ida Väyrynen muistaa varmasti ensimmäisen naisten SM-sarjaottelunsa ikuisesti. Helmikuussa 2012 Pirkkolassa pelatussa ottelussa tuolloin 17-vuotiaan neidon ensiesiintyminen SM-sarjassa toi seitsemän maalia, hänet otettiin erikoisvartiointiin ja palkittiin lopulta voitetun ottelun päätteeksi kentän parhaana pelaajana kolmella tähdellä.

”Olen pelannut koko 12-vuotisen urani HIFK:ssa, näistä viimeiset 1,5 vuotta myös naisten SM-sarjassa. Tällä hetkellä en ole mukana missään maajoukkueessa sillä T94-maajoukkueen toiminta lakkautettiin nyt kesäkuussa. Mutta kun joukkue vielä oli olemassa, toimin sen kapteenina.”

Idan viime kausi oli kaiken kaikkiaan nappisuoritus: Kultaa naisten SM-sarjassa ja B-tytöissä ja hopeaa A-tyttöjen kanssa. Lisäksi B-tyttöjen joukkue voitti Siuntio cupin. Tämän päälle Ida vielä putsasi koko palkintopöydän HIFK:n omissa kauden päättäjäisissä.

”Polveni meni sijoiltaan toukokuussa. Tämä haittaa treenaamista hieman, mutta ei niin pahasti sillä loukkaantuminen oli lievä (polvi on mennyt sijoiltaan kahdesti aiemminkin). Muuten olen ehjänä ja valmis vetämään kovaa kesätreeniä. Nopeus ja kunto ovat erityistavoitteitani. Tavoitteeni on juosta tasolle 12 syksyllä beep-testissä.”

Harjoitusmäärät kesällä tulee olemaan 5-7 kertaa viikossa. Treeniohjelmasta vastaa Idan isä, A-tyttöjen valmentaja Petri Väyrynen. ”Joukkueen kanssa treenaamme kolme puolentoista tunnin treeniä viikossa, omatoimisesti harjoittelen 2-4 kertaa viikossa. Ensi kauden tavoitteeni on saada enemmän peliaikaa kuin viime kaudella. Tulevaisuuden tavoitteeni ovat pelata ulkomailla. Maalla ei ole niinkään väliä kunhan vain pääsisin pelaamaan oikein kovia otteluja.”

Pelkästään harjoituksissa ei käsipalloilijakaan kesäänsä vietä. ”Treenien välissä nautin kesästä ja lomasta! Otan aurinkoa, käyn rannalla ja tapaan kavereita.”

Topias Laine

ÅIFK:ssa viime kaudella SM-liigassa debytoinut oikea laituri Topias Laine on kesätiimin neljäs lenkki. 17-vuotias Alingsås HK:n riveihin ensi kaudeksi matkaava nuori mies on pelannut käsipalloa iästään huolimatta jo kunnoitettavat 13 vuotta. ”Käsipalloa olen pelannut 4-vuotiaasta asti. Jalkapalloa pelasin 15-vuotiaaksi TPS:ssä, piirijoukkue- ja SM-tasolla.”

Laine on mukana Suomen P96-maajoukkueessa ja on liittynyt myös P94-maajoukkueen harjoitusrinkiin. Tavoitteet on asetettu korkealle: ”Päästä pelaamaan ammattilaisena Euroopan huippusarjoissa ja miesten maajoukkueeseen pääsy. Ensi kaudella lähden pelaamaan Alingsåsiin Ruotsiin, missä odottaa ainakin A-juniorien pelit, mahdollisesti myös miesten kakkosjoukkue. Tavoitteeni siellä pelata ehjä kausi ja opetella ruotsalainen pelitapa.”

Kesäharjoittelun Topias pääsi aloittamaan suhteellisen täysikuntoisena. ”Polvi tähystettiin kolme viikkoa sitten mutta olen jo päässyt treenaamaan. Pyrin parantamaan kaikkia osa-alueita, mutta varsinkin jalkoihin tarvitsen enemmän voimaa.”

Suomen P98-maajoukkueen valmentajan Ari Nurmisen laatimat Crossfit- ja luoksuohjelmat ovat vähintään yhdet kovat treenit päivässä aikovan nopean ja taitavan pelimiehen mielessä. ”Muuten kesä vierähtää kavereiden kanssa ja töissä käydessä.”