Valmentajakoulutusta Tanskan malliin

Käsipallovalmentajien koulutus on viime vuosina ollut Suomessa telakalla. Maassamme ei ole ollut mahdollista saada lisäoppia lajista noin neljään vuoteen. Koska edellisestä tason III koulutuksesta oli ehtinyt kulua pidempi aika aloin selvittää muita mahdollisuuksia ja katseeni suuntautui ulkomaille.

Onneksi Suomen lähellä sijaitsee suuria käsipallomaita, joten oli luonnollista selvittää mitä mahdollisuuksia Ruotsi, Norja ja Tanska tarjoavat. Vaikka Ruotsi tuntui ensiksi parhaalta vaihtoehdolta, ei vähiten kielen takia, herätti Tanska minussa jatkuvasti enemmän kiinnostusta.

Tärkein syy tähän oli tanskalaistunut karjaalaislähtöinen Patrick ”Patte” Westerholm, joka suositteli lämpimästi osallistumaan Tanskan käsipalloliiton koulutuksiin. Westerholm siirtyi aikoinaan pelintekijäksi Tanskan liigaan ja pelasi maan kovimmassa joukkueessa KIF Koldingissa pelintekijänä aikana, jolloin KIF Kolding osallistui Mestareiden Liigaan. Westerholm voitti KIF Koldingin kanssa mm. neljä Tanskan mestaruutta. Nykyään Westerholm on apuvalmentaja Team Esbjergissä naisten liigassa ja lisäksi hän on Tanskan liiton valmentajakouluttaja.

Käsipallo on Tanskassa iso laji, lisenssipelaajia on 120000 ja ainoastaan jalkapallo on pelaajamääriltään suurempi. Tämän lisäksi juuttien maajoukkueet ovat menestyneet arvoturnauksissa loistavasti. Vaikka epäröin, ruotsinkielen taidostani huolimatta, tanskankielen ymmärtämistä, päätin lopulta Westerholmin rohkaisemana lähestyä DHF:ä, Tanskan käsipalloliittoa. Sain luvan osallistua eliittivalmentajatason divisioonavalmentajakoulutukseen (Elitetraenaruddannelse).

Tanskan valmentajakoulutus rakentuu neljästä tasosta: lasten valmennus, nuorten valmennus, eliittivalmennus ja EHF Master Coach. Ensimmäinen taso on suunnattu 5-12 vuotiaiden lasten valmentajille ja se koostuu 12. moduulista. Jokainen moduuli sisältää neljä oppituntia. Toinen taso koostuu 17:a itsenäisestä moduulista, kuudesta perusmoduulista ja 11:a valinnaisesta moduulista.

Eliittivalmentajakoulutus koostuu viidestä moduulista joista jokainen sisältää 30 oppituntia käytäntöä ja teoriaa. Moduulit ovat; hyökkäyspeli, puolustuspeli, fyysinen harjoittelu, pedagogiikka-ohjelmointi ja maalivahtipeli, team management- ja psyykkinen valmennus.

Ensimmäiset kaksi moduulia: hyökkäyspeli sekä team management- ja psyykkinen valmennus, kävin kesällä 2012. Kesällä 2013 olivat vuorossa puolustuspeli- ja fyysisen harjoittelun moduulit. Koulutus järjestettiin molempia kertoina Århusin urheilukorkeakoulussa.

Kouluttajat ovat korkeatasoisia ammattivalmentajia. Jokaisella moduulilla on kaksi kouluttajaa. Käytännön harjoituksissa demoryhminä toimivat Tanskan alle 16-vuotiaiden tyttömaajoukkueen pelaajia sekä pelaajia, jotka pyrkivät maajoukkueeseen.

Århusissa kaikesta kävi ilmi, että kyseessä on Tanskassa iso laji. Koulutukseen saapui valmentajia ympäri maata ja osallistujia oli 20–30 jokaisella moduulilla. Vaikka kyseessä on huomattavasti suurempi laji kuin Suomessa, oli virkistävää huomata, että valmentajien haasteet ovat Tanskassa samat kuin meillä.

Koska pelaajia on paljon, on Tanskassa myös puute valmentajista, erityisesti alle 16-vuotiaiden ja alle 18-vuotiaiden parissa. Toisin kuin käsipalloilevassa Suomessa, Tanskassa pelataan myös junioreissa eri sarjatasoilla ja tarve hyville valmentajille on suuri.

Ensimmäisen moduulin ensimmäisellä tunnilla olin luonnollisesti hieman hermostunut. U-muodostelmaan järjestettyjen pöytien äärellä istui kolmisenkymmentä Tanskalaista valmentajaa, joista moni ihmetteli mitä tuo suomalainen täällä teki. Luonnollisesti oli kouluttajien jälkeen ensimmäisenä esittelyvuorossa, klassinen ”kertokaa muutamalla sanalla itsestänne” – tilanne. Takellettuani nimeni ja muutaman sanan jostain kerroin suurimmaksi syyksi Tanskaan tulemiselleni olleen Patte Westerholmin, jolloin salissa kuului vaimea kohahdus. ”Ai, tunnetko Patte Westerholmin?”, vau. Vasta sinä hetkenä ymmärsin kuinka merkittävästä urheilijasta oli kysymys tanskalaisille. Vähän sama kuin olisin kertonut jalkapallovalmentajakurssilla Hollannissa saapuneeni paikalle Jari Litmasen suosituksesta. Jää oli murrettu.

Koulutus oli vaativaa ja hiljaisia hetkiä ei Århusissa paljoa ollut. Perusrakenne oli teoriaa 1,5-2 tuntia jota seurasi 1,5-2 tuntia käytäntöä. Päivät alkoivat aamiaisella klo.8.00 ja päättyivät ryhmätehtäviin joissain tapauksissa vasta puolilta öin.

Otan esimerkkinä puolustuspelaamisen moduulin jonka myötä aukeaa kuva siitä, miten koulutus käytännössä toimi. Moduulit alkoivat yleisellä, muutaman tunnin luennolla aiheesta, tässä tapauksessa puolustuspelaamisesta. Osallistujat jaetaan avausluennon päätteeksi neljän hengen ryhmiin, jotka säilyvät kolmen päivä koulutuksen ajan.

Moduulin aikana kouluttajat pitävät teorialuentoja ja vetävät käytännön harjoituksia demojoukkueiden kanssa. Ryhmät saavat viikonlopun aikana erilaisia tehtäviä. Tässä esimerkki:

Suoraan peliin liittyvät moduulit päättyvät harjoitusotteluihin, joissa ryhmät saivat käyttöönsä demopelaajista kootut joukkueet. Ryhmä saa etukäteen tietää millä taktiikalla vastustaja hyökkää ja tehtävänä on suunnitella mahdollisimman tehokas puolustus hyökkäyksen pysäyttämiseksi. Yksi ryhmän jäsenistä on päävalmentaja, toinen apuvalmentaja. Ottelua edeltävän iltana ryhmän jäsenet suunnittelevat ja tuottavat kouluttajille kirjallisesti ottelussa toteutettavan taktiikan. Pelaajien kanssa on viisi minuuttia aikaa käydä läpi taktiikka ennen ottelua, 15 minuuttia kestävän ottelun jälkeen valmentajilla on viisi minuuttia aikaa käydä pelaajien kanssa ottelu läpi.

Tehtävän yhteydessä kouluttajat arvioivat valmentajia monesta eri kulmasta. Onko taktiikka järkevä? Kuinka valmentaja esittää asiansa viidessä minuutissa pelaajille? Kuinka pelaajat toteuttavat taktiikkaa ottelussa? Kuinka valmentaja reagoi ongelmiin ottelun aikana? Miten valmentaja käyttäytyy ottelun aikana? Miten valmentaja vetää ottelun yhteen pelaajille ottelun jälkeen? Muutamia mainitakseni.

Toivon, että lukijat saavat edes jonkinlaisen käsityksen siitä miten tanskalainen valmentajakoulutusmalli toimii käytännössä. Suosittelen lämpimästi kaikille valmentajille erilaisia kansainvälisiä koulutuksia. Sen lisäksi, että lajiosaaminen kohentuu, saa kursseilta mukaansa arvokkaita kansainvälisiä kontakteja.

Olen nyt käynyt neljä viidestä moduulista ja tarkoituksena on käydä viides moduuli keväällä tai kesällä 2014. Sen jälkeen saan kutsun 35 oppituntia käsittävälle testikurssille jonka läpäiseminen antaa osallistumisoikeuden diplomivalmentajakurssille.

Diplomivalmentajakurssin läpäiseminen antaa lisenssin valmentaa kaikilla Euroopan korkeimmilla sarjatasoilla.

Toni Kallio
käsipallovalmentaja
toni.kallio@gmail.com