Mistä olikaan Sm-liiga 2012-2013 tehty…
Kesän alkaessa toden teolla päästä alkuun Kukkoilija palaa vielä parin artikkelin verran mielenkiintoiseen käsipallokauteen 2012 – 2013. Otetaanpa ensimmäisen jutun aiheeksi pienimuotoinen katsaus tuotteen kovimpaan ytimeen eli miesten Sm-liigajoukkueisiin. Kuten jo aiemmin todettu, Kukkoilija seurasi viime kesänä iloisen hämmentyneenä joukkueiden laajalla rintamalla esiintynyttä satsausintoa mutta mitäpä siitä kaikesta sitten seurasikaan…
Asetelmia lähdettiin hämmentämään ja kyllähän joukkueiden voimasuhteisiin muutoksia yhden kesän aikana saatiinkin. Oikeastaan vain kaksi jälkipään valvojaa ”piti pintansa” ja muille tulikin sitten melkein kaikille useamman pykälän siirtymiä johonkin suuntaan. Hurjimman loikan teki tietysti Dicken, joka ponnisti 7. sijalta suoraan Sm hopealle. Eihän tuo toki kesän pelaajaliikenteen jälkeen liene tullut kenelläkään yllätyksenä mutta melko hyvin pelaajien päät kovat odotukset kestivät. Vasta viimeisissä matseissa alkoi näkyä se, että osa lahjakkaista pelaajista oli vielä kokemattomia aivan finaalitasolle. Siellä joukkue oli liikaa Broman brothersien varassa, kun esim. runkosarjassa kovilla tehoilla pelannut Timmy Thor tyytyi enemmänkin lattiamopin rooliinsa. Jos joukkue pystyy jatkossa näitä kokemuksia hyödyntämään, niin varmasti puhutaan yhdestä kärkisuosikista myös ensi kaudella.
Menettävänä osapuolena Dicken-liikkeessä ollut West suistettiin armotta mestarin pallilta mutta olosuhteet huomioon ottaen pronssi oli joukkueelta erittäin hyvä suoritus. Tuo tuntui jopa tyydyttävän jopa itseään hra. Källmania. Westin peli perustui pitkälti hyvään puolustukseen sillä joukkue päästi runkosarjassa kaikista vähiten maaleja omiin. Joukkue pystyi myös hyökkäämään suhteellisen tasaisesti mutta se kovin kärki puuttui. Kaksi kovaa vahvistusta on kuitenkin ensi kaudeksi jo hankittuna joten kärjen osalta kisa sen kuin kovenee. Hyvä niin!
BK sijoittui vuosi sitten kuudenneksi eikä ollut todellisuudessa lähelläkään olla yhtään sitä ylempänä. Itse asiassa vain 1 piste erotti Karjaalaiset toiseksi viimeisestä sijasta. Tämä ilmeisesti riitti menestykseen tottuneen kylän heimoneuvostolle ja rämpimisestä päätettiin tehdä loppu. Selvää oli, että omia junnuja piti tukea hyvillä vahvistuksilla, jos jotain aiotaan saada aikaiseksi. Niinpä ostoksille lähdettiin ja melkoisen hyvin tuloksinkin. Mm. kova, kokenut veskari ja pari kelpo Viron tuliaista riittivät nostamaan joukkueen takaisin mitalipeleihin. Pelejä näkemättä Kukkoilijan on ollut hieman vaikea ymmärtää miten joukkue taipui pronssipeleissä niin rumin luvuin Westille… Välierissä jengin peli näytti jo ajoittain varsin mukavalta, kun loukkaantumishuoletkin oli aika lailla voitettu mutta niin se tuuli joskus kääntyy. Mielenkiintoista nähdä, millä paletilla BK jatkaa ensi kauteen. Pohja on hyvä mutta mitaleille tämä paketti tuskin ensi vuonnakaan kantaa. Jotain buustia vielä kaivataan…
Viime keväänä Kriston tukemana aina finaaliin asti yltänyt Atlas muodosti nyt Hifkin kanssa sarjan keskikastin. Vantaalaisten tekeminen oli kyllä ihan perushyvää mutta pikkuhiljaa mitalipelit lipuivat käsistä ja lopulta sijoitus sarjassa oli hyvinkin tukevasti juuri viides. Atlas on jatkon kannalta sarjan suurimpia kysymysmerkkejä. Omien kundien nousujohdetta uskallettiin Vantaallakin vahvistaa sopivasti ja päästiin jo kiinni melkeinpä mitaliputkeen mutta nyt olisi keksittävä taas uusi draivi tästä eteenpäin, ettei joukkue alkaisi hajota käsiin. Toton lähtö ei ollut paras mahdollinen alku kesälle.
Hifkistä odoteltiin pitkään stadilaisen käsiksen pelastajaa mutta valmista ei vain ole tullut. Satsausta kuitenkin edelleen on ja vaikka sijoitus ei nytkään kuudetta sijaa korkeammalle noussut oli kausi Kukkoilijan silmin pelillisesti ehkä sittenkin lupaavinta Hifkiä aikoihin. Nähtäväksi jää onko tähtipaidoista sitten oikeasti jo ensi kaudella tiivistämään kärkikisaa entisestään. Ainakin ikuisen alisuorittajan leimaa olisi nyt mahdollista karistaa ja kyllähän tällä kaudella mm. eräs A.Orell näytti, että vähän reilummalla näyttöpaikalla tulosta olisi varmasti alkanut syntyä Riihimäelläkin…
Siuntion valahdus sarjassa nelosesta seiskaksi ei varmaan myöskään nimilistojen perusteella ketään yllättänyt. Kukkoilijakin arveli, että vieläkin hullummin olisi voinut käydä. Mutta mistäpä sitten piskuinen Siuntioa aikoo ponnistaa takaisin kohti kärkeä?? Junnutyö on edelleen Kukkoilijan käsityksen mukaan hyvää mutta riittääkö kärsivällisyys niin pitkään, että sieltä pystytään riittävästi ammentamaan? Joukkueen koossa pitämisessä riittänee haastetta sielläkin ja tuskinpa se puhdas ”omat pojat” projekti heiltäkään onnistuu. Tässä ei kuulkaas vielä yksi Hagman riitä.
Eniten kotoisella käsipallokartallamme näyttää silti mättävän idän ja lännen ääripäissä. Turuus kyllä kaiketi oli tarkoitus satsata ja pärjätä mutta reisille meni tällä kertaa. Vahvistusten kanssa oli ongelmia eikä eksoottinen valmentaja näyttänyt saavan porukkaan mitään ryhtiä. Olev Eensalu jaksoi toki laiskanpulskeasta olemuksestaan huolimatta takoa kunnioitettavan määrän häkkejä mutta kyllä ryhmä aika harrastelijaporukalta monesti useimpiin muihin joukkueisiin nähden näytti. Vain 12 pinnaa kasaan ja kauden kohokohdaksi taisi jäädä varttifinaalin voitto Cocksista. Ja matsin lähtökohdat muistaen ei tuostakaan nyt ihan hirmuisesti kannata repeillä. Kauas ovat lipuneet Turun huippuajat. Uutta ryhtiä tarvitaan reippaasti. Kukkoilija toivoo jo ihan lajin kannalta, että sitä löytyy.
Helpompaa ei ole itäpäädyssäkään. Kukkoilija nostaa edelleen hattua sille, että Akilles lähti aikanaan rohkeasti mukaan liigaan ja myös sille, että satsaushalua on löytynyt. Mutta kun ei toimi niin ei toimi. Raivokaan ei saanut kurssia kääntymään eivätkä kesän ensimmäiset epäviralliset siirtouutiset lupaa helpotusta jatkoon. Kukkoilija arvelee, että minkä tahansa organisaation jaksaminen ja usko ovat kovilla, jos kaiken yrittämisen jälkeen käteen jää joka kevät se vihoviimeinen jumbosija. Toivotaan, toivotaan, että Porvoo pysyy mukana ja kurssi vielä kääntyy mutta hieman alkaa jo pelko hiipiä höyheniin…
Ensi kerralla Kukkoilija katsoo vielä tilannetta hieman oman punakeltaisen laumansa kannalta ja sitten ehkä alkaa jo olla aika katsella tarkemmin kristallipalloon…
