Käsipallo Suomessa – suomenruotsalainen juttu?

Miksi käsipallo on jäänyt Suomessa muiden suurten palloilulajien varjoon? Onko käsipallo vain suomenruotsalaisten yksinoikeus? Robert Lindberg laati kesällä 2013 Åbo Akademille Pro Gradun, jonka aiheena oli käsipallon levinneisyys Suomessa.


”Halusin tietää miksi käsipalloa pelataan niin pienellä aluella Suomessa ja miksi niin suuri osa pelajista on suomenruotsalaisia. Gradussa tarkastelin miksi käsipallo on Suomessa niin pieni laji, ja totesin että isoin syy 1960-luvulle saakka oli hallipula. Mutta miksi käsipallo ei sen jälkeen ole tullut isommaksi? Siihen en osaa antaa varmaa vastausta”, Robert Lindberg kertoo tutkimuksensa tuloksista.

Robert Lindberg

Robert Lindberg. Kuva: ÅU

Robert Lindberg. Kuva: ÅU

  • Aloitti käsipallonpelaamisen Karjaalla 6-vuotiaana.
  • Ensimmäinen valmentaja oli Tomas Westerlund ja samassa joukkueessa pelasi myös muuan Jac Karlsson (nykyinen käsipalloammattilainen Mors-Thyn joukkueessa Tanskan liigassa).
  • Pelasi BK-46:n edustusjoukkuessa 2003-2005 ja nuorten maajoukkueessa.
  • Aloitti historian opiskelun Turussa syksyllä 2006 ja pelasi ÅIFK:ssa samaa syksynä kunnes kolmas polvileikkaus pakotti lopettamaan käsipallopelamisen.

Tutkimus alkaa vuodesta 1920 jolloin Oskari Väänänen toi ulkokäsipallon Suomeen.
”1920-luvulla käsipalloa pelattiin muutamissa kouluissa mutta kun siltä ajalta ei ole kunnollisia lähteitä niin en voi kovinkaan paljoa sanoa 1920-1930-luvun käsipallon pelamisesta.”

Kun Käsipalloliitto perustettiin 1941 alkoi käsipallon laajempi leviäminen. ”Käsipalloliitto toi Suomeen uudenlaisen käsipallomuodon, vielä nykyisinkin pelattavan sisäkäsipallon, järjestämällä propagandasarjoja. Tätä ennen Suomessa oli pelattu ulkokäsipalloa jalkapallokentällä ja yhdellätoista pelaajalla.”

Koko 1940-luvun liitolla oli yksi iso ongelma. ”Hallien määrä ei riittänyt Helsingissä ja Turussa, eikä muualla ollut lainkaan halleja. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaalla käsipalloa pelattiin kesäisin ulkona, niinkuin nykyään Siuntiossa joka vuosi, mutta käytössä oli uudet sisäkäsipallon säännöt.”

Vielä 1960-luvulla hallipula oli merkittävä ja voi sanoa että on aika selvää että siinä on isoin syy miksi käsipallo ei levinnyt 1960-luvun aikanakaan. ”Koripallossa, joka tuli Suomeen 1930-luvun lopulla, ei tarvita yhtä isoa kenttää kuin käsipallossa, ja siitä syystä koripalloa voitiin pelata koulujen voimistelusaleissa. Koripallo ei siis kärsinyt hallipulasta samalla lailla kuin käsipallo.”

Toinen asia joka voi olla merkittävä on koulun voimisteluaineen merkitys yleisesti urheiluun. 1950-luvulla neljä suosituinta urheilulajia kouluvoimistelussa oli pesäpallo, jääkiekko, koripallo ja jalkapallo. Kaikkien näiden pelaamista oli aika helppoa järjestää myös ulkona.

Viime aikoina sählystä on tullut iso laji Suomessa koska sitä on helppo pelata. Käsipallo vaatii pelaajilta paljon enemmän sillä siinä kaikkien pelaajien pitää tietää mitä tehdä ja missä seistä. Muitakin edellä mainittuja lajeja on aika helppoa pelata vaikka ei tietäisi lajista paljon mitään. Uskon että koulun liikuntatunnit on erittäin tärkeä lajeille, ja jos mitä tahansa lajia pelataan kouluissa sen mahdollisuukset tulla isoksi kasvaa merkittävästi.

Miten ja miksi kielikysymys on mielestäsi vaikuttanut käsipallon asemaan Suomessa?

”Gradussa tulee esiin että 1940-luvulla suomenkielisiä joukkueita oli enemmän kuin ruotsinkielisiä. 1950-luvulla trendi sitten kääntyi ja enemmistö seuroista oli ruotsinkielisiä. Yksi syy voi olla jääkiekko, josta 1950-luvulla tuli iso ja suosittu laji Suomessa ja se voi myös olla yksi syy miksi suomenkieliset seurat vähenivät käsipallossa. Mutta se onkin enemmän alueellinen kuin kielellinen kysymys. Käsipalloa pelataan (Länsi-Uusimaa poikkeuksena) kaupungeissa, ja Tampereella pelattiin vielä 1950-luvulla, mutta hallipula sai Ilveksenkin luopumaan silloin käsipallosta.”

Mistä ylipäätään johtuu että ruotsinkielisellä alueella on niin vahva asema käsipallossa muuhun Suomeen verrattuna?

”Minun mielestä syynä on se hallipula. Etelä-Suomessa löytyi enemmän kaupunkeja ja halleja, ja ruotsinkieliset pelaa käsipalloa koska käsipalloa pelataan juuri Etelä-Suomessa. Jos se olisi puhtaasti kielikysymys niin käsipalloa pelattaisiin myös muun muassa Pohjanmaalla, jossa elää paljon ruotsinkielisiä.

Kun käsipallo tuli Suomeen oli sota ja valtiolla oli isompia ongelmia kuin hallipulan ratkaiseminen. Pesäpalloa taas pystyi pelaamaan melkein kaikkialla paitsi metsässä ja se on yksi syy miksi laji on niin suosittu sisämaassa. Sen lisäksi pesäpallolla oli merkittävä hahmo Lauri Pihkalassa. Hän keksi pesäpallon 1920-luvulla ja teki siitä Suomen kansallislajin.”

Lisää aiheesta

Käsipallo-Suomi vuonna 2013

/JK

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset