Unified Handball – uusi kasvun mahdollisuus?

Käsipalloliiton nuorisovastaava Annamari Jääskeläinen kävi tutustumassa kehitysvammaisten käsipalloon Hollannissa viime marraskuussa.

”Kun yhden onnistuneen ristiinajon jälkeen heitin ylävitoset parini kanssa, kaikki muutkin halusivat heittää ”femmat” kanssani, ja lopulta ”he kaikki” halusivat heittää ylävitoset ”meidän kaikkien” kanssa. Jokunen sekunti siinä kului, ja sitten taas jatkettiin harjoitusta, ristiinajoja, maaleja ja ylävitosia…”

”Heillä” tarkoitan kehitysvammaisten erityisryhmää, johon minulla oli mahdollisuus tutustua Special Olympics -seminaarissa Amsterdamissa marraskuun alussa. ”Me” viittaa puolestaan kansallisten käsipalloliittojen lähettämiin kokelaisiin, joilla oli ilo ja kunnia saada tutustua Hollannin kehitysvammaiskäsipalloon. Oikeastaan ei ole heitä eikä meitä, vaan pelkästään me, sillä maailmalla leviää uusi pelaamisen muoto, Unified Handball, jossa vammattomat partnerit pelaavat kehitysvammaisten urheilijoiden kanssa.

Special Olympics (SO) on pian 50-vuotias kansainvälinen, ympärivuotista urheilutoimintaa kehitysvammaisille henkilöille organisoiva järjestö, jonka juuret ovat Yhdysvalloissa. Suomessa Special Olympics -toiminta on vielä lapsen kengissä verrattuna Pohjois-Amerikkaan. Special Olympicsin urheilutoiminta on tarkoitettu yli 8-vuotiaille lapsille ja aikuisille, joilla on kehitysvamma. Toiminnan tarkoituksena on antaa mahdollisuudet jatkuvaan harjoitteluun, fyysiseen kehittymiseen sekä urheilun ilon jakamiseen ystävien, perheiden ja yhteisön kanssa. SO-toiminnan keskiössä on urheilija ja hänen perheensä. Painotus toiminnassa on osallistumisella, henkilökohtaisella kasvulla ja kehityksellä sekä kulttuurisella ja viestinnällisellä vuorovaikutuksella.

Special Olympics -termiä ei tule sekoittaa Paralympialaisiin

Special Olympics -järjestö järjestää Talvi- ja Kesämaailmankisoja kumpiakin kahden vuoden välein. Kilpailut koostuvat kahdesta osasta: tasoluokittelusta (divisioning) ja kilpailusta (competition). Näin kaikille annetaan mahdollisuus kilpailla samantasoisia vastaan. Luokittelujärjestelmiä on useampi.

Suomessa Special Olympics -toiminta käynnistyi vuonna 1990. Ensimmäisen kerran suomalaisurheilijoita lähti Talvimaailmankisoihin Itävaltaan vuonna 1993. Tätä nykyä Special Olympics Finland käsittää seuraavat lajit: alppilajit, bocce, golf, judo, keilailu, jalkapallo, lentopallo, salibandy, lumikenkäily, maastohiihto, melonta, purjehdus, ratsastus, taitoluistelu, uinti ja yleisurheilu. Joko olisi myös käsipallon vuoro?

Seminaariin osallistui ohjaajien lisäksi 17 innokasta oppijaa isäntämaa Hollannin lisäksi Saksasta, Tanskasta, Ruotsista, Suomesta, Venäjältä, Portugalista, Kreikasta, Unkarista ja Itävallasta. Osalla oli jo paljon kokemusta Special Olympics -toiminnasta, ja osalla, kuten allekirjoittaneella, ei vielä yhtään. Saavuimme perjantaina päivällä Amsterdamiin, ja illalla kävimme läpi Special Olympics -käsipallon historiaa, sääntöjä ja termistöä. Illallisella verkostoiduimme keskustellen tietenkin maidemme käsipalloasioista.

Hollannin Special Olympics -käsipallojoukkue ja seminaarikokelaat.

Hollannin Special Olympics -käsipallojoukkue ja seminaarikokelaat.

Seuraavana päivänä keskustelu jatkui, ja suurimman polemiikin aiheutti, hieman ehkä aiheen vierestä mutta ei yllätyksenä, klibban käyttö. Olosuhdeongelma klibban suhteen tuntuu olevan muuallakin sama kuin meillä. Käytäntö tosin on eri. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa pihkaa käyttävät ainoastaan liigatason ja yhden tai korkeintaan kahden sitä alemman sarjatason joukkueet. Syynä on se, että vain nämä joukkueet ovat tarpeeksi maksukykyisiä, sillä hallit, niin yksityiset kuin kunnallisetkin, perivät siivouskuluja monta tuhatta euroa vuodessa. Sen vuoksi suurimmassa osassa halleissa Saksassa ja Hollannissa käsipalloa pelataan ilman klibbaa.

Tanskassa klibban käyttö ei puolestaan koskaan ole ollut ongelma. Yhteiskunta, lähinnä kunnat, tukevat käsipallotoimintaa ja maksavat mukisematta hallien siivouskulut ja vaativat myös siivousyrityksiltä laatua. Ja mitä laadukkaampaa toimintaa pystytään tarjoamaan, sen parempi. Laadukkuuden ehdoksi tanskalaiset asettavat tietenkin pihkan käytön. Ilman sitä käsipallo ei ole käsipalloa, ei myöskään kehitysvammaisten osalta. Tanskalaisilta ei siis liioin riittänyt ymmärrystä Keski-Euroopan klibbattomuudelle, ja sen ymmärtää, sillä aika kadehdittavaahan tuo tanskalaisten suhtautuminen käsipalloon ja klibbaan kieltämättä on.

Tanskassa klibban käyttö ei koskaan ole ollut ongelma. Yhteiskunta, lähinnä kunnat, tukevat käsipallotoimintaa ja maksavat mukisematta hallien siivouskulut ja vaativat myös siivousyrityksiltä laatua.

Iltapäivällä pääsimme tositoimiin. Ensin kävimme läpi keskenämme erityisryhmille sopivia harjoitteita ja sen jälkeen pääsimme toteuttamaan opittua demoryhmän kanssa käytännössä. En muista, milloin viimeksi harjoitus olisi tuottanut niin suuren emotionaalisen latauksen ja niin suurta iloa. Jo pelkästään se käsittämätön aitous ja onnistumisen ilo ovat syy, miksi tätä kannattaa kokeilla. Jotkut erityisryhmäläisistä olivat todella taitavia. Minua vain huolestutti se, että joillekin pallo oli aivan liian iso ja ote huono, jälleen palatakseni klibbakeskusteluun. Ehkä pitäisi pelata pienemmällä pallolla.

Lopuksi pelasimme Unified-käsipalloa. Unified on rekisteröity termi ja tarkoittaa urheilua, jossa kehitysvammaiset urheilijat ja vammattomat partnerit muodostavat joukkueen. Unified-käsipallossa se tarkoittaa, että ulkopelaajina kentällä on kolme urheilijaa ja kolme partneria. Maalivahdin tulee olla kehitysvammainen urheilija. Unified-toiminnan ytimenä on madaltaa ennakkoluuloja vammattomien keskuudessa sekä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kehitysvammaisten urheilun tasa-arvoa.

Suomessa Unified-toiminta alkoi 1990-luvun lopussa

Unified-toiminta alkoi lentopallosta, ja se on hiljalleen levinnyt myös keilailuun, ratsastukseen, purjehdukseen ja koripalloon, joka on maailmalla yksi suosituimmista Special Olympics -lajeista. Joten miksei myös käsipallo? Koripallon puolella lajin pilottiseura on ollut vantaalainen Pussihukat.

Näkisin, että erityisryhmien käsipallotoiminnassa ja Unified-toiminnassa olisi suomalaisessa käsipallossa ”markkinarako”. Yhteiskuntavastuu on kuuma puheenaihe yrityksissä ja yhteisöissä. PuHu:n suurin sponsorisopimus saatiin Unified-toimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukea voi hakea Unified-toimintaan. Eivätkä Unified-toiminnasta hyödy pelkästään kehitysvammaiset vaan myös partnerit, sillä mikäli käsipallon pelaaminen ei jostain syystä nappaa kilpailumielessä, Unified on loistava tapa vain harrastaa ja höntsäillä pari kertaa viikossa mukavassa seurassa. Unified-käsipalloa voitaisiin aluksi kokeilla näytösottelumaisesti turnauksissa.

Tämä jos mikä on tunteisiin vetoavaa ja merkityksellistä toimintaa!

Lisää aiheesta:
Special Olympics Finland
Unified Handball | Aratis project

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset