Kesätiimi joulunviettoon tyytyväisenä
Klibba.comin Kesätiiminelikko Ida, Oscar, Alexandra ja Topias teki hartiavoimin töitä läpi kesän ja kertoi alkusyksyllä tavoitteistaan. Syyskausi on hiljalleen paketissa ja nyt on aika vetää yhteen syksyn 2013 tapahtumat.
Ida Väyrynen
Syksy on alkanut oikein mukavasti omalta osaltani ja myös koko joukkueen osalta. Viime kaudella vähäinen peliaikani harmitti paljon mutta tällä kaudella olen saanut huomattavasti enemmän sekä peliaikaa että vastuuta ja tästä olen todella iloinen. Pelit ei olisi voineet mennä paremmin kuin ne ovat menneet, eihän kymmenestä peräkkäisestä voitosta voi olla muuta kuin tyytyväinen. Joukkueemme on täynnä hyviä pelaajia, ja on ollut todella kivaa pelata otteluita juuri tämän jengin kanssa. Olen myös omasta mielestäni onnistunut hyvin matseissa, toki aina on parannettavaa.
Harjoittelu on myös ollut omalta osaltani hyvä koko syksyn. Treenaan 8 kertaa viikossa hallissa ja 2 kertaa punttiksella.
Minulla ei ollut mitään muita tavoitteita syksylle kuin että tekisin töitä paremman peliajan eteen. Ja peliaikaa on tulla paljon joten tämä tavoite on toteutunut. Myös toinen, ”pitkäaikainen” tavoitteeni toteutui. Maaottelut Islantia ja Ranskaa vastaan olivat syksyn kohokohta. Erityisesti Ranska-pelissä oli jotain erityistä, mahtava fiilis ja huippuvastustaja.
Kevättä kohti lähden hyvillä mielin. Suunnitelmissa on kovat treenit joululomalla niin että kevätkausi lähtee parhaalla mahdollisella tavalla käyntiin. Toivon että saamme pelata paljon hyviä ja kovia otteluita ja että olemme finaaleissa kauden lopulla.
Oscar Kihlstedt
Syyskausi alkoi osaltamme uskomattoman hyvin. Tiesimme että meillä on hyvä joukkue joka ilman loukkaantumisia kykenisi taistelemaan liigan kärkipaikoista ja edetä cupissa vaikka kuinka pitkälle.
Hävittyämme ensimmäisen ottelumme liigassa kotikentällämme Arendalille voitimme seuraavat seitsemän ottelua. Selvisimme cupissa semifinaaliin, jossa vastaan tuli Fyllingen Bergen, toinen joukkue Vestlandetin alueelta joten kyseessä oli todellinen derby. Stord HK Elite ei koskaan aiemmin ollut selvinnyt puolivälieriin joten kyseessä oli todellinen saavutus!
Tunnelma ennen ottelua oli käsinkosketeltavissa ja peli oli viikkoja koko kylän ainoa puheenaihe. Ottelu pelattiin täyden katsomon edessä ja tarvittiin kaksi jatkoaikaa sekä rankkarit ennen kuin voittaja selvisi. Hävisimme heittokisan 4-2. On henkisesti todella rakkaa hävitä ottelu tuolla tavalla ja sen huomasi vielä seuraavissa sarjaotteluissammekin että sekä fyysinen että mentaalinen lataus purkautui juuri tuohon otteluun.
Tämän jälkeen alkoi myös loukkaantumisten suma kun yksi toisensa jälkeen sai vammoja. Kolme avauskokoonpanon pelaajistamme on käynyt polvileikkauksessa. Toivomme saavamme heidät mukaan joulutauon jälkeen kun sarja taas jatkuu EM-kisojen jälkeen helmikuussa.
Omalta osaltani kausi on tähän asti kulkenut kuin vuoristoradassa. Otteista huomaa että olen ollut viimeiset kaksi vuotta enemmän tai vähemmän sivussa. Suoritukset vaihtelee uskomattoman paljon enkä ole vielä löytänyt pelaamiseen tarvittavaa varmuutta. Positiivisinta on kuitenkin se että olkapääni on 100% parantunut joten on kunhan harjoittelen kivenkovaa niin pelikunto kyllä paranee.
Syksyn selkeä kohokohta oli cupin semifinaali, vaikkakin se oli samalla suurin pettymys jonka olen käsipallossa kokenut. Pelasimme niin suurella sydämellä ettei se mahtunut pelipaidan sisään. Valitettavasti sattuma astui peliin mukaan ja ottelun ratkaisussa tuuri ei ollut puolellamme. Ottelu oli kokemus jota en heti tule unohtamaan. Olisi ollut hienoa päästä pelaamaan loppuotteluun Oslon Spektrum-halliin.
Toinen kohokohta oli ”kaksoisottelu” Runaria vastaan vieraskentällä Sandefjordissa. Pelasimme ensin sunnuntaina cupin puolivälierän ja seuraavana keskiviikkona liigapelin. Tyrmäsimme Runarin, joka oli suursuosikki, kymmenellä ja kuudella maalilla.
Nyt katseet on suunnattu jo eteenpäin ja yritämme saada takaisin sen lennon ja energian jotka meillä oli kauden alussa. Joulutauko tulee hyvään aikaan ja itse pääsen koti-Suomeen viettämään Joulua perheen kanssa, tapaamaan ystäviä sekä latautumaan kevätkauteen.
Alexandra Roos
Allun kuulumiset löytyy Tre kronor -blogiosiosta: No pain – No gain